Eduskunta aloittaa vesilain käsittelyn tiistaina. Laajan lain ongelmaksi ovat nousseet ristiriitaiset tulkinnat siitä, mahdollistaako se esimerkiksi Vuotoksen altaan kaltaisen rakennelman. Allas merkitsisi, että Kemijoesta haarautuvan Vuotoksen alueella Lapissa peitettäisiin suuria maa-alueita vedellä vesivoiman tuottamista varten.
– Vuotoksen tyyppisissä asioissa lakiesityksen tarjoama lopullinen merkitys on yhä auki, Vasemmistoliiton kansanedustaja Pentti Tiusanen toteaa.
Muiden muassa hän vaati hallituksen annettua lakiesityksensä, että hallituksesta sanotaan selvästi, mahdollistaako laki tulevaisuudessa Vuotoksen altaan kaltaisten hankkeiden toteutumisen.
Hallituksen lausunnot eivät vakuuta
Taustalla on se, että Kemijoki Oy ilmoitti samana päivänä, kun lakiesitys tuli julki, että se valmistelee uutta Vuotosta.
Vastaukset hallitukselta saatiin, jopa pääministeriltä. Niissä todettiin, että uusi laki ei mahdollistaisi altaan rakentamista. Tiusanen ei kuitenkaan ole vakuuttunut.
– Uusi hanke on vireillä. Tuskin Kemijoki Oy olisi aloittanut sitä, ellei siellä uskottaisi, että se voisi toteutua uuden lain tultua voimaan.
Rautalangasta väännettävä
Tiusanen edellyttääkin eduskunnan lakia käsitellessään vääntävän rautalangasta, että laki ei mahdollista allashankkeiden toteutumista.
– Jos se vielä vaatii lain kirjaimen täsmentämistä, silloin pykälämuutos pitää tehdä. Se tulee tehdä niin, ettei sitä voi kiertää vippaskonsteilla, vaihtamalla hankkeen nimeä ja siirtämällä sitä vähän alkuperäisestä paikasta. Ison alueen peittäminen veden alle olisi lyhytnäköistä eikä kestävä lainsäädäntö sitä salli.
Yleinen etu voi olla lyhytnäköistä
Epäilyt perustuivat lain sisältämään mahdollisuuteen valtioneuvostolle antaa lausunto hankkeesta.
– Se on uusi asia, mahdollisuus lausuntoon hankkeen merkittävyydestä, Tiusanen tarkentaa.
– Yleinen merkittävyys saattaa käytännössä olla lyhytnäköistä energiarakentamista. Tärkeä kysymys on se, pitääkö valtioneuvoston sekaantua arviointiprosessin alkuvaiheessa tällaiseen asiaan.
Hän uskoo, että ehdotusta esitetään eduskunnassa poistettavaksi.
– Se liittyy myös Natura-suoja-alueisiin siinä, että voidaanko ne ohittaa yleisen edun nimissä. On vaara, että näin menetellään pala palalta luonnon suhteen ja sitä on jo tehtykin esimerkiksi Itä-Helsingissä entisiä Sipoon alueita kaavoitettaessa. Samoja piirteitä löytyy Kollajan altaan asiassa. Yleinen etu oli Pohjolan Voiman etu.
Vaikutus ei lopu vesirajaan
Hyvääkin vesilakiesityksessä on. Siihen sisältyy EU:n vesilakidirektiivin edellyttämä kokonaisvaltainen vesistöjen tarkastelu. Se ottaa vesialueen lisäksi lainsäädännössä huomioon niin alueiden lajistot kuin valuma-alueet, jokisuistot ja sen, mitä vesi sisältää.
– Vesilain vaikutukset eivät lopu vesirajaan. Tämä on uusi näkökulma laissa, joka alun perin on ollut vesivoimaan liittyvää lainsäädäntöä. Se velvoittaa kokonaisuuksien huomioimisen.
Vesilaki tulee tiistaina eduskunnan täysistunnon lähetekeskusteluun, jonka jälkeen se lähetetään valiokuntien arvioitavaksi. Mietinnön siitä antanee ympäristövaliokunta.
lehti 