Venezuelan kaakkoisimmassa nurkassa, Bolívarin osavaltiossa, kuohuu kilometrin korkuinen yhtenäinen vesiputous. Venezuelan presidentti Hugo Chávez sai ennen joulua aikaan omanlaisensa kuohun, kun hän Aló Presidente -puheohjelmassa numero 346 ilmoitti, että tuon maailman korkeimman vesiputouksen nimi on Kerepakupai Merú.
Chávez julisti, että älköön kukaan täst’edes kutsuko tätä luonnonihmettä Angelin putoukseksi. Euroopan ja Pohjois-Amerikan tiedotusvälineissä kummasteltiin Chávezin ilmoittamaa nimenvaihdosta.
Tapahtuma liitettiin Chávezin sosialismin kummallisuuksiin. Olihan presidentti jo virkakausiensa alussa muuttanut mm. johtamansa valtion nimen Venezuelan bolivariaaniseksi tasavallaksi. Chávezin mukaan putous on riittävän kauan tunnettu Angelin nimellä. ”Putous on ollut meidän jo paljon ennen kuin amerikkalainen Jimmy Angel löysi sen lentokoneella”, presidentti teroitti.
Señor tuli lentokoneella
Kerepakupai Merú syöksyy laakealta Auyantepuy-vuorelta, jonka ylätason pinta-ala on 700 neliökilometriä. Kerepakupai Merú on pemón-intiaanien kieltä, samoin kuin tepuy, joka tarkoittaa vuorta.
Tältä ”Paholaisen vuorelta”, kuten pemonit sitä kutsuvat, virtaa kymmeniä muitakin, hieman pienempiä, jokiputouksia. Sadekautena ne ovat yhdessä kuin jättiläismäisen valtava verho, tai esirippu, jonka takana on jokin toinen maailma.
Geologisesti hyvin vanha vuori on vaikuttavan kaunis, arvoituksellisen satumainen, suorastaan maaginen. Se, joka saa nähdä tämän läheltä, saattaa tuntea jotain sellaista, joka määritellään uskonnolliseksi kokemukseksi; värisyttävän hengellisyyden.
Puheessaan Chávez raotti tyylilleen uskollisesti niin Auyantepuy-vuoren kuin politiikkansakin verhoa. Maailman kiinnostus kohdistui hetkeksi erääseen maailman komeimmista turistikohteista ja sopivasti ennen joulua uhma Kolumbiaa ja Yhdysvaltoja vastaan vaihtui varsin harmittoman tuntuiseen nimispekulointiin.
Mitättömän ohuesta aiheesta ei ollut tässäkään kyse. Chávez painotti, että maailman korkeimman putouksen todellinen nimi on Kerepakupai Merú. ”Kuinka voisimme hyväksyä sellaisen väittämän, jonka mukaan putouksen löysi Yhdysvalloista lentokoneella tullut señor, eli väittämän, joka pyrki uskottelemaan, ettei Venezuelan Guayanassa ole alkuperäisasukkaita”, kyseli presidentti?
Intiaaneja pieni vähemmistö
Hugo Chávez on vallassaoloaikanaan puhunut useasti ”uudesta vallan maantieteestä”. Siihen hän on liittänyt maan toponymian, eli paikannimistön, uudelleen arvioimisen.
Presidentin mielestä erityisesti yhteiskunnan ja vallan marginaalissa olleiden näkökulmasta Venezuela on espanjalaisten konkistadorien jäljiltä epäoikeudenmukaisesti jaettu maa. Kolonialistinen geometria, sen sijaan että yhdistäisi kansallisen territorion, hajottaa ja on poissulkeva.
Itsekin marginaalista tulleena Chávez on pyrkinyt korjaamaan myös maantieteellistä epätasa-arvoa. Ulkokohtaisten paikannimien ”kansallistaminen” on alueen takaisinvaltausta.
Venezuelan intiaaniväestö on yksi pienilukuisimmista sekä hajanaisimmista koko Latinalaisessa Amerikassa. Tänäänkin Venezuelan bolivariaanisessa tasavallassa intiaaniväestöksi määritelty kansanosa elää kaukana pääkaupunki Caracasista. Heidän asuinseutunsa ovat Guyanaan, Brasiliaan ja Kolumbiaan rajoittuvilla alueilla.
Jo vuoden 1998 presidentinvaalikampanjassa Chávez toistuvasti lupasi ottaa asiakseen hoitaa maan puolimiljoonaisen alkuperäisväestön oikeudet. Chávezia edeltänyt nk. neljänkymmenen vuoden demokratia-aika ei ollut ulottanut kapeata demokratiaansa intiaaneihin.
Ensimmäistä kertaa Venezuelan historiassa vuoden 1999 perustuslakikokouksessa intiaaniryhmien edustajat olivat läsnä ja vieläpä tasavertaisina keskustelijoina. Yhteiskunnan ulkopuolella eläneiden ihmisryhmien asema parani ja intiaanit saivat kansalais- ja ihmisoikeudet.
Alkuperäiskansojen kielet nyt virallisia
Uusi perustuslaki tunnustaa alkuperäiskansojen kielten olevan virallisia kieliä alkuperäiskansoille ja niitä on kunnioitettava koko tasavallan alueella. Se on myös pyrkinyt kehittämään kaksikielisiä kouluohjelmia.
Chávezin Venezuelassa eivät poliittiset kuohut eivätkä putouskuohut vaimene. Monet uudistukset etenevät; yhtenä niistä alkuperäiskansojen asema.
Vuoret, joista myös Kerepakupai Merú syöksyy, muotoutuivat prekambrisella kaudella, noin 3800 miljoona vuotta sitten. Paljon myöhemmin Beringinsalmen kautta tulivat ensimmäiset asukkaat Amerikan mantereelle. Lopulta eräät heistä asettuivat maagisten putousten äärelle, missä ikimuistoisista ajoista asti he pemón-kansan naisina ja miehinä ovat antaneet asioille nimiä ja kehittäneet kieltään.
Maailman korkeimman vesiputouksen nimenmuutos on yksi tapahtuma yhteiskunnallisessa muutoksessa, jossa pemón-intiaanit oman kielensäkin kautta liittyvät yhteiskuntaan. Amerikkalaiselle Jimmy Angelille venezuelalaiset asettavat muistolaatan.
uutiskirje 
