Afganistanissa on perinteisesti nähty vieraat tulijat, tulivat he mistä tahansa, miehittäjinä ja vieraana elementtinä.
Suomi valmistautuu nostamaan sotilaiden määrän Afganistanin Isaf-operaatiossa 195:een. Ulkoministeri Alexander Stubb esitti eduskunnassa käydyssä selontekokeskustelussa perustelut sille, miksi Suomi on mukana Afganistanissa.
Kansan Uutiset pyysi Kuopiossa sijaitsevan Kriisinhallintakeskuksen johtajaa Ari Kerkkästä arvioimaan Stubbin perusteluja. Siviilikriisinhallinnan osaamiskeskusta johtava Kerkkänen vieraili viime vuonna kolme kertaa Afganistanissa.
Yhden Stubbin perustelun mukaan syynä on turvallisuus ja vakaus sekä Afganistanissa, Euroopassa, että myös maailmanlaajuisesti.
Ari Kerkkänen sanoo sotilaallisen läsnäolon lisäämisen lisäävän myös hallituksen vastustajien iskujen määrää.
Interventio tuo uusia alueita konfliktin piiriin
– Vahva sotilaallinen interventio on lisännyt konfliktin, sekasorron ja turvattomuuden aluetta tuoden mukanaan samaan piiriin erityisesti Pakistanin Afganistanin vastaiset raja-alueet. En usko sotilaiden lisäävän pitemmällä tähtäimellä turvallisuutta Afganistanissa enkä sen lähiympäristössäkään. Pikemminkin he kärjistävät vastakkainasettelua, jossa Afganistanissa on perinteisesti nähty vieraat tulijat, tulivat he mistä tahansa, miehittäjinä ja vieraana elementtinä.
Ei ratkaisua ilman talebaneja
Ari Kerkkänen ei pidä talebaneja Afganistanin varsinaisena ongelmana, vaan sen ilmentäjänä. Afganistanissa on hänen mielestään kyse maan sisäisestä etnisten ryhmien välisestä valtataistelusta, jossa kansainvälinen yhteisö tukee yhtä osapuolta.
Hänen mukaansa Neuvostoliiton miehityksen jälkeinen perusasetelma ei ole muuttunut.
– Siellä on nähtävissä pohjoisen liittokunnan ryhmittymä yhtenä kokonaisuutena ja etelässä olevat pataanit toisena. Tavallaan heidän välisestä valtataistelusta tässä on yksinkertaistettuna kysymys. Nyt on pelko, että kansainvälisellä sotilaallisella toiminnalla vaikeutetaan tätä tilannetta. Näen kansainvälisen yhteisön toiminnan aika lyhytnäköisenä.
Kerkkänen ei toivo talebanien palaavan valtaan, mutta ei myöskään usko rauhanomaiseen ratkaisuun ilman, että he ovat mukana tavalla tai toisella maan hallintojärjestelmässä.
Ari Kerkkäsen koko haastattelu julkaistaan Viikkolehdessä perjantaina 26. helmikuuta.
uutiskirje 
