Valtiovarainministeriö kehui perjantaina julkistamansa esityksen vuoden ensimmäiseksi lisätalousarvioksi keskittyvän työllisyyden hoitoon. Kehut eivät opposition edustajien mielestä vastaa tekoja.
Valtiovarainministeriölle on tullut mittaluokkavirhe, tuumii Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie. Toimenpiteet jäävät ongelman suuruuteen nähden raskaasti alimittaisiksi.
Hallituksella on hidas sytytys, kommentoi puolestaan SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma.
– Tässä ollaan vuosi myöhässä ja toimet ovat liian vähäisiä nuorten työttömien auttamiseksi.
Nuorisotyöttömyys on kaksinkertaistunut ja joka neljäs työpaikkaa haluava nuori on työtön. Tämä oli Heinäluoman mukaan näköpiirissä jo vuosi sitten, kun SDP:n vaati lisäbudjettia, joka olisi auttanut nuoria työllistymään.
– Keväällä valmistuvista joka kolmas uhkaa jäädä ilman työtä. 10-15 vuoden opiskelut saavat ankean päätöksen, kun osaamista ei pääse hyödyntämään.
Heinäluoma kehottaa valtiota ja kuntia näyttämään esimerkkiä tarjoamalla nuorille kesätyöpaikkoja. Hänen mukaansa näyttää kuitenkin siltä, että julkinen valta on ensimmäisenä säästämässä kesätyöpaikoista, vaikka tekijöitä vaativaa työtä olisi yllin kyllin aina puistojen kunnostuksesta siivoukseen ja vanhusten ulkoiluttamiseen.
Heinäluoma muistuttaa, että nuorten työllistäminen on vahvassa mielessä poliittisen tahdon asia.
– Kymmenen vuotta sitten annoimme yhteiskuntatakuun jokaiselle nuorelle. Silloin luvattiin, että kolmen kuukauden sisällä jokaiselle nuorelle löytyy koulutus-, harjoittelu- tai työpaikka. Miksei se onnistuisi nyt, jos tahtoa on, Heinäluoma kysyy.
Toinen pettymys: telakkapaketti
Lisäbudjetin toinen suuri pettymys Heinäluomalle on vaatimaton telakkapaketti. Hänen mukaansa elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) pöytälaatikkoon on kasaantunut jo vuoden ajan työryhmäehdotuksia alustilauksista ja muista telakoita työllistävistä toimenpiteistä. Toimeenpano on kuitenkin juuttunut jonnekin.
Heinäluoman mukaan lisäbudjetissa vain kierrätetään uudelleen vanhoja päätöksiä, mutta ei reagoida telakoiden kasvaviin vaikeuksiin.
– Kädet ovat jo valmiiksi ylhäällä. Pekkarinen näyttää antaneen telakoiden asiassa pahasti periksi. Tiedetään mitä pitäisi tehdä, mutta tekeminen jumittuu puheen tasolle.
Vaikeaan työllisyystilanteeseen pitäisi Heinäluoman mielestä reagoida varhentamalla puolustusvoimien laivahankintoja ja öljyntorjunta-alusten tilauksia. Näin voitaisiin pelastaa yli 20 000 ihmisen työpaikat telakoilla ja niiden alihankintaketjuissa.
Työllisyyden hoidon sijaan hallitus suunnittelee Heinäluoman mukaan uusia verohelpotuksia. Kaavailtu yritysveron lasku aiheuttaa valtiolle 500 miljoonan euron veromenetykset.
– Jos työnantajien Kela-maksun poistoon käytetty 800 miljoonaa euroa olisi käytetty suoriin työllistämistoimiin, olisimme nähneet kovin toisenlaisen työllisyyskehityksen. Meillä olisi 80 000 työtöntä vähemmän.
”Kovin pieniä summia”
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajan Annika Lapintien mielestä lisäbudjetissa esitetyt toimenpiteet jäävät raskaasti
alimittaisiksi työttömyysongelman suuruuteen nähden.
Hän muistuttaa, että nuoria työttömiä oli tammikuussa 61 000 ja hallitus olettaa luvun kasvavan. Lisäbudjetti arvioi, että lisäsatsauksella saadaan työtä tai työvoimapoliittisia toimenpiteitä 3 700 nuorelle.
Oppisopimuskoulutukseen heruu lisäbudjettiesityksessä yksi miljoona, jolla saadaan paikka 250 oppisopimusoppilaalle.
– Summat ovat kovin pieniä, Lapintie tuumii.
Myös telakkateollisuuden satsaus jää Turun telakkakaupungista kotoisin olevan Lapintien mielestä hentoiseksi. Telakoiden innovaatiotukeen valtiovarainministeriö esittää 10 miljoonaa euroa.
– EU:n sallima innovaatiotuki on kaksinkertainen. Olisi tietysti toivonut, että olisi tuettu sen verran kuin unioni sallii. Muut unionimaat kyllä tukevat telakoitaan täysimääräisesti, Etelä-Koreasta nyt puhumattakaan.
Lapintie haki lisäbudjetista turhaan satsauksia rautateihin ja ratakalustoon. Sellaisia siellä ei ole.
– Tämä talvi on viimeistään osoittanut, että radat ja VR:n kalusto eivät ole ajan tasalla. Radanrakennus olisi todella työllistävää työtä ja siihen on lisäksi huutava tarve.
Lapintie toivoo, että hallitus ottaa järjen käteen ja kasvattaa ratarakentamisen rahoitusta.
uutiskirje 
