Auto- ja kuljetusalan työntekijöiden AKT:n torstaiaamuna alkaneesta satamalakosta on tulossa raskas ja pitkä. Osapuolet ovat niin kaukana toisistaan, että valtakunnansovittelija Esa Lonka ei katsonut voivansa antaa sovintoesitystä.
AKT:n sihteerin Jussi Koivusen (vas.) mukaan pääkysymyksessä eli muutosturvassa peruslähtökohdat ovat niin kaukana toisistaan, että sovintoesitykselle ei ollut edellytyksiä. Satamaoperaattorit ry:n toimitusjohtaja Juha Mutru on tästä täsmälleen samaa mieltä.
Tähän yksimielisyys loppuukin. Työnantajapuolella katsotaan AKT:n vaatimus erorahasta ja muutosturvasta yhtä isoksi kysymykseksi kuin lomaltapaluuraha oli vuoden 1971 Metalliliiton lakossa. Tuolloin sovittu lomaltapaluuraha levisi nopeasti koko työmarkkinakenttään.
– Suomen järjestelmään ei kuulu se, että työttömyysturvaa lähdettäisiin työehtosopimusteitse turvaamaan. Suomessa ei tällaista ole millään alalla. Se on myös rahakysymys. Työnantajat kustantavat jo nyt työttömyysvakuutusta, sanoo Mutru.
Tilanteen vaikeutta kuvastaa, että palkankorotuksista ei ole edes keskusteltu, vaikka kyse on työehtosopimusneuvotteluista.
Steveco maksoi
vuoden palkan
Koivusen mukaan on tosiasia, että suomalaisten työntekijöiden irtisanomissuoja on heikommalla tasolla kuin muualla Euroopassa. Nyt käytävässä työtaistelussa ei kuitenkaan ole tästä kysymys, koska satamissa on ihan oman laatuisensa työsuhdejärjestelmä. Satamissa on vakinainen ahtaajakunta ja varareservi eli tilapäiset työntekijät.
Julkisuudessa AKT:n sanotaan vaativan 12 kuukauden palkkaa vastaavaa erorahaa. Koivusen mukaan 12 kuukauden esitys on laitettu neuvottelujen pohjaksi. Mihin AKT sitten tyytyisi, sitä Koivunen ei luonnollisestikaan kerro.
Kiistan taustat juontuvat 1970-luvun alusta lähtien sovittuun työehtosopimuksen yhteiseen tulkintaan, että vakinaisia työntekijöitä voidaan irtisanoa ainoastaan sopimalla ammattiosaston kanssa. Tästä sovittiin myös vuoden 2001 ja 2003 sopimuksessa valtakunnansovittelijan läsnäollessa.
Tästä poikettiin vuoden 2000 lopussa, jolloin Steveco Oy irtisanoi Kotkassa työntekijöitä sopimatta siitä ammattiosaston kanssa. Tämä johti lakkoon, joka ratkesi siten, että Steveco maksoi irtisanotuille työntekijöille vuoden palkkaa vastaavan korvauksen. Summa oli työntekijää kohden 156 000 markkaa. Työnantajaliiton mukaan tässä oli kyse vain erillistapauksesta.
Muisti pätkii
tai sitten ei
Työnantaja vei kuitenkin vuonna 2005 sopimustulkinnan työtuomioistuimeen, joka ratkaisi asian työnantajan tahdon mukaisesti. Asia nousi esille vuoden 2008 työehtosopimusneuvotteluissa, joissa AKT:n mukaan sovittiin pidennetyistä yt-neuvotteluista ja sopeuttamistuesta irtisanotuille työntekijöille. Samoin sovittiin AKT:n mukaan muutosturvarahastosta, josta tietyn ajan jälkeen maksetaan edelleen työttöminä oleville irtisanotuille muutosturvarahaa.
Työnantaja kiistää tällaista edes sovitun. Koivusen mukaan nyt ei kuitenkaan kiistellä enää siitä, että sovittiinko asiat vai ei.
– Kysymys on siitä, että nyt pitää sopia.
– Työnantaja on unohtanut, mitä silloin puhuttiin. Sitä ei laitettu paperille. Jos olisi laitettu, niin kiistaa ei olisi.
Koivunen muistuttaa, että AKT ei hae kaikille automaattista rahaa, vaan ainoastaan niille irtisanotuille, jotka eivät ole löytäneet töitä joko satamasta tai muualta tietyn ajan jälkeen.
Koivunen arvelee, että työnantajan mielenmuutoksen takana on lama. Tilanne on aivan toinen kuin kaksi vuotta sitten. Mutru sanoo, että AKT:n vaatimien miljoonien sijoittaminen rahastoon on mahdotonta, koska tulevaisuutta ei pysty ennakoimaan.
Ahtausalan työehtosopimuksen piirissä on 3 000 työntekijää.
Autoliikenteen
sovusta ei apua
Autoliikennealoilla päästiin keskiviikkona sopimukseen vajaan vuorokauden lakon jälkeen. Satamalakkoon tällä ei AKT:n puheenjohtajan Timo Rädyn (sd.) mukaan ole merkitystä, sillä kyse on aivan eri sopimuksesta ja eri tilanteista.
Räty luonnehti sovitteluprosessia tasapainottomaksi ja vasta lakon alettua päästiin käsittelemään AKT:lle tärkeitä tekstikysymyksiä. Sopimuksen mukaan palkkoja korotetaan tämän vuoden huhtikuussa yleiskorotuksena 0,6 ja lokakuussa taulukkokorotuksena 0,7 prosenttia. Ensi vuonna taulukkopalkkoja korotetaan huhtikuussa 0,6 ja syksyllä yleiskorotus maksetaan teollisuusliittojen yleisen linjan mukaan.
Sovittelua jatkettiin torstaina varastoterminaali- ja huolinta-alalla, jota uhkaa lakko perjantaiaamuna kello 6. Näiden alojen sopimus on kytköksissä autoliikenteen sopimukseen.
lehti 