Luxorin sfinksikadulta häädetään satoja perheitä

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

– En lähde kodistani ilman kunnon korvausta, kylänvanhin Hajj Khodari uhoaa ja pui nyrkkiä koneelle, joka murskaa hänen naapurinsa taloa.

Khodar kertoo sukunsa eläneen yli 200 vuotta Egyptin Luxorissa samalla tontilla, jolla hänen 14-henkisen suurperheensä kaksikerroksinen talo sijaitsee.

– Viime kuukausina meiltä on katkaistu sähkö ja vesi päivisin, jotta lähtisimme pois. Mutta minne me menisimme? Kadulle, autiomaahan vai Israeliin? vanhus tivaa.

Sadat muut perheet ovat jo menettäneet kotinsa, kun Luxorin kaupunki kaivaa esiin muinaista sfinksikatua uudeksi matkailunähtävyydeksi.

”Sfinksien valtakatu” yhdisti aikoinaan Luxorin ja Karnakin temppeleitä muinaisessa Thebassa. Juhlakatua käytettiin ensi kerran Amenhotep III:n valtakaudella 1300-luvulla ennen ajanlaskun alkua. Lopullisen muotonsa se sai noin tuhat vuotta myöhemmin.

”Arkeologiaa ei tehdä maansiirtokoneilla”

Päällystettyä katua reunusti yli 1 300 kivestä veistettyä sfinksiä. Se katosi tulvan tuoman paksun mutakerroksen alle 400-luvulla jälkeen ajanlaskun alun.

– Ikuinen haaveemme on ollut paljastaa tämä pyhä reitti, jolle ei ole vertaa maan päällä, alueen rakennusten hävittämistä valvovan SCA-yhtiön johtaja Mansur Boraik sanoo.

Saadakseen reitin esiin SCA hävittää talot ja pellot tiheästi asutulta sata metriä leveältä vyöhykkeeltä. Ensimmäisiä alueita aiotaan avata matkailijoille jo maaliskuussa.

Kaivauksissa on löydetty lukuisia arkeologisia aarteita, kuten muinaisia kappeleita, roomalainen viinitehdas ja 620 sfinksipatsasta, joista osa on huomattavan hyväkuntoisia.

Arvostelijoiden mukaan näin vauhdikas arkeologia saattaa kuitenkin olla tuhoisaa ja hankkeen sosiaaliset kustannukset nousevat korkeiksi.

– Arkeologiaa ei tehdä maansiirtokoneilla, eräs nimettömänä pysyttelevä ulkomainen arkeologi sanoo.

– Kohteen esiin kaivaminen ja rekisteröinti voi viedä vuosia. Sfinksikadulla on hoppuiltu turismin vuoksi, ja monia historiallisia rakennuksia on tuhottu tarkoituksella, hän jatkaa.

YK:n maailmanperintölistalla

Samoista syistä moitteita on tullut YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestöltä Unescolta, jonka maailmanperintölistalle Luxorin ja Karnakin temppelit kuuluvat.

Asukkaat taas valittavat, että valtio hävittää arkeologian varjolla köyhien asumuksia. Yli 800 perhettä on pakotettu muuttamaan sen jälkeen, kun hanke alkoi kolme vuotta sitten.

– Olemme tähän mennessä hävittäneet 95 prosenttia sfinksikadun taloista. Asukkaat saavat valita korvaukseksi joko 9 900 euron rahasumman tai uuden asunnon 200 metrin päästä, Luxorin kuvernööri Samir Farrag sanoo.

Häädetyt perheet väittävät kuitenkin saaneensa jopa alle puolet mainitusta sumasta. Toisten mukaan tarjotut uudet asunnot ovat keskeneräisiä ja kaukana autiomaassa.