Poliittisen kritiikin eli Krytyka Politycznan päätoimittaja on Slawomir Sierakowski, josta on tullut Puolan vapaan vasemmiston guru. Hän tuli vuonna 2003 tunnetuksi keräämällä 250:n kansainvälisesti tunnetun henkilön vetoomuksen Euroopan unionin liittovaltion puolesta. Sierakowski on monien lehtien kommentaattori ja esiintyy television keskusteluohjelmissa maan johtavien poliitikkojen kanssa.
Sierakowskin johtama Poliittinen kritiikki onkin varsinainen mediapuolue. Mukana ryhmässä on muun muassa professori Magdalena Sroda, Puolan vasemmistohallituksen tasa-arvovaltuutettu vuodelta 2004.
Vihreiden ja vasemmiston välillä liikkuva, feministiksi tunnustautuva Sroda sai vuonna 2004 Puolan katolisen oikeiston raivoihinsa syyttämällä maan katolista kirkkoa ja sen opetuksia sukupuolten tasa-arvon puutteesta Puolassa.
Toimintaa ja klubeja
useissa kaupungeissa
Kriittinen politiikka julkaisee lehden lisäksi kirjoja, järjestää keskustelutilaisuuksia, konferensseja, kulttuuritapahtumia, taidenäyttelyitä sekä teatteri- ja elokuvaesityksiä. Varsovan ja Gdanskin keskusten lisäksi liikkeellä on noin 20 klubia eri kaupungeissa.
Suuri osa liikkeen aktiiveista toimii mediassa, esimerkiksi kirjoittaa arvostettuihin Gazeta Wyborczaan tai Rzeczpospolitaan. Osa työskentelee tieteen parissa, opiskelee yliopistoissa tai toimii taiteen alalla.
Kysyn Krytyka Polityczna -lehden toimitussihteeriltä Michal Sutowskilta, aikooko liike perustaa puolueen. Hän vastaa, että ei kannata perustaa puoluetta ennen kuin on luotu julkisuus sitä tukemaan.
Esimerkiksi Puolan vihreät ovat jääneet parin prosentin ryhmäksi tarvittavan julkisuuden puuttuessa. Nyt Poliittinen kritiikki on vasta aloittelemassa julkisuuden rakentamista. Näyttää siltä, että sitä pyritään rakentamaan yhdessä vihreiden ja feministien kanssa. Poliittisen kritiikin keskustelutilaisuuksissa feministiset ja vihreät teemat ovat usein esillä.
Puolassa ei ole todellista
eurooppalaista vasemmistoa
Sutowski arvioi, ettei Puolassa kommunismin kaatumisen jälkeen ole ollut todellista poliittista vasemmistoa eurooppalaisessa mielessä. On jälkikommunistisia puolueita jotka eivät kuitenkaan ole vahvasti kiinni kommunistisessa menneisyydessään.
Näistä puolueista suurin, Demokraattinen vasemmistoliitto, ei ole vasemmistolainen talouspoliittisessa eikä kulttuuripoliittisessa mielessä. Talouspoliittisesti se on lähinnä liberalistinen.
Sutowski sanoo, että kun Demokraattinen vasemmistoliitto oli oppositiossa, se oli jossain määrin edistyksellinen suhtautumisessaan kirkkoon, maan konservatiivisuuden päälinnakkeeseen. Mutta ollessaan vallassa vuosina 2001–2005 puolue myötäili kirkkoa.
Toinen puolue, Työväenliitto, joka Sutowskin mielestä on jossain määrin vasemmistolainen on viime vuosina menettänyt merkitystään.
Konservatiivit
hallitsevat maata
Michal Sutowskin mielestä Puolaa hallitsee kaksi konservatiivista puoluetta, päähallituspuolue Kansalaisfoorumi (PO) ja oppositiossa oleva Valta ja oikeus (PiS). Ne ovat konservatiivisia kulttuurisesti, liberaaleja taloudellisesti.
Perinteisempää konservatiivisuutta edustavaa Valta ja oikeus –puoluetta tukee laajasti vähätuloinen väestö. Ollessaan vallassa puolue osoitti kuitenkin liberalistisuutensa lainaamalla Kansalaisfoorumilta valtiovarainministeri Zyta Gilowskan toteuttamaan talousuudistuksia.
Pääpuolueiden jatkuva riitely peittää Sutowskin mukaan sen, etteivät ne ole todellisia vaihtoehtoja, vaikka PO onkin varakkaamman väen, keskiluokkaa edustavien tai keskiluokkaan pyrkivien puolue.
Tällä hetkellä konservatiiveille ei Sutowskin mielestä ole vaihtoehtoja. Heikko vasemmisto ei ole halunnut kulttuurisotaa. Se ei ole luonut todella vasemmistolaista mediaa, joka voisi asettua vastustamaan oikeistolaisia konservatiivisia lehtiä ja televisioasemia.
Sutowski arvioi, että Poliittinen kritiikki voisi saada tukijoita PiS:n populistisilta kannattajilta. PiS:n puheenjohtaja Jaroslaw Kaczynski on hänen mielestään hyvin ilmaissut yhteiskunnan todelliset sosiaaliset ongelmat, vaikka ratkaisut niihin ovatkin huonot.
Kolmas tie ei
vie mihinkään
Kansalaisfoorumissa, joka on suhtautumisessaan EU:hun lähempänä Poliittista kritiikkiä, ei ole mitään, jota vasemmistolainen liike voisi käyttää hyväksi.
Puolan Demokraattinen vasemmistoliitto on Sutowskin mukaan etsinyt kolmatta tietä Saksan ja Britannian vasemmiston tapaan ja yrittänyt määritellä uudelleen vasemmiston ja oikeiston jaon. Tämä ei hänen mielestään ole onnistunut Puolassa eikä myöskään Britanniassa.
Sutowskin mielestä Tony Blair ei ole vasemmiston sankari. Sellainen ei ole myöskään kolmatta tietä etsivä entinen vasemmistolainen presidentti Aleksander Kwasniewski, vaikka hän onkin sanonut, että Kriittinen politiikka on Puolan vasemmiston tulevaisuus.
Kriittinen politiikka -liikkeen nettisivuilta löytyvät perusosiot puolan lisäksi useilla muillakin kielillä.
uutiskirje 