Tosin vuoden viimeinen neljännes näytti suunnan kääntyneen jälleen kasvuun. Maailman turismijärjestö (WTO) ennakoikin tälle vuodelle jo 3-4 prosentin kasvua.
Reilun Matkailun yhdistyksen puheenjohtaja Mari Mero muistuttaa, että matkailun kasvaessa myös sen vaikutukset, olivat ne myönteisiä tai kielteisiä, kasvavat ja ulottuvat entistä laajemmalle.
Mero avaa reilun matkailun sisintä sanomalla, että matkailun hyödyt ja haitat eivät läheskään aina kohdistu samoihin ihmisiin.
– Haitat, olivat ne sosiaalisia, ympäristöön liittyviä tai taloudellisia hintojen nousun seurauksena, osuvat yleensä ihmisiin, joilla ei ole juurikaan mahdollisuuksia hyötyä matkailun tuomista tuloista. Reilun matkailun tarkoituksena on lieventää tätä ristiriitaa.
Hän korostaa, ettei Reilun Matkailun yhdistys ole kieltämässä matkailua eikä sen kasvuakaan.
– Mutta me kysymme, onko oikeudenmukaista, että usein vähemmän kehittyneisiin maihin tai kotimaan syrjäseuduille mennessämme ihailemme luonnon kauneutta ja koskemattomuutta, ja samalla lisäämme matkailun tuomia haittoja ilman että paikalliset ihmiset saavat matkailusta hyötyä.
Yhdistyksen tavoitteena on Meron mukaan aktiivisesti vähentää matkailun haittoja, olivat ne mitä tahansa, ja edesauttaa siitä koituvien hyötyjen ohjautumista sinne, mihin ne oikeudenmukaisuuden nimissä kuuluisivatkin.
Tätä varten luotiin reilun matkailijan ohjeet.
Ohjeet reilulle matkalle
Ne ovat yksinkertaiset: hankitaan tietoa matkakohteesta, matkustetaan huippusesongin ulkopuolella, valitaan vastuuntuntoinen matkanjärjestäjä, suositaan paikallista, säästetään energiaa ja vettä, minimoidaan jätteet, kunnioitetaan paikallista kulttuuria, suojellaan ihmisiä, luontoa ja eläimiä sekä kerrotaan nähdystä ja koetusta.
– Nämä ohjeet sopivat sekä kotimaan että ulkomaan matkoihin. Niissä on mietitty konkreettisia valintoja, joita jokainen voi matkallaan tehdä ohjatakseen hyötyjä paikallisille ihmisille ja vähentääkseen matkailun haittoja. Ei ole väliä, meneekö kaupunkilomalle vai luontokohteeseen, silti voi toimia reilusti.
Reilun Matkailun yhdistys on Meron mukaan toiminut seitsemän vuotta. Se on vapaaehtoinen kansalaisjärjestö.
– Järjestön työtä kohtaan on kyllä osoitettu kiinnostusta, mutta on vaikea sanoa, missä määrin ihmiset olisivat alkaneet toimia eri tavalla kuin ennen. Lentämisen tuomien haittojen ymmärtämisessä on edistytty, mutta ollaanko tietoisia omien valintojen vaikutuksista siinä, mihin raha menee ja kuka siitä hyötyy, on eri asia. Laajaa muutosta tuskin on tapahtunut, yksilötasolla tietoisuus on voinut kasvaa.
Mero sanoo reilujen matkailijoiden karttavan sellaisia hotellilomapaketteja, joissa hintaan sisältyy kaikki.
– Niissä matkailija ei pysty suosimaan paikallisia tuotteita, sillä ylikansalliset omistajat hankkivat tuotteet enimmäkseen muualta kuin paikan päältä. Lomakohteeseen jäävät silloin ainoastaan haitat: jätehuolto, ympäristön muuttuminen ja roskaantuminen.
Tilastokeskus julkistaa keskiviikkona tiedot suomalaisten matkailusta helmikuussa.
uutiskirje 
