Työväenlehtien merkitys on edelleen tärkeä. Tämän todistaa Johtamistaidon opiston JTO:n professorin Pauli Juutin tekemä tutkimus lehtien työmarkkinakirjoittelusta 1.1.2009 – 31.5. 2009. Mukana tutkimuksessa oli maan kymmenen suurinta sanomalehteä sekä Kansan Uutiset ja Uutispäivä Demari.
Työväenlehdet olivat Juutin mukaan tutkimuksessa mukana, koska suurimmat lehdet ovat asenteiltaan joko neutraaleja tai oikeistolaisia.
Tuohon ajanjaksoon sisältyi talven 2009 kiihkeä eläkesota. Se sai alkunsa, kun pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) luki Rukan hangilla Vesa Vihriälän raporttia ja päätyi vaatimaan yleisen eläkeiän nostamisesta 65 vuoteen. Alussa keskustelu oli varsin neutraalia, mutta oppositiolehtien eli Kansan Uutisten ja Demarin ansiosta sävy muuttui.
”Oppositiolehdet antoivat heti alusta äänen palkansaajapuolen vaikuttajille. Nämä puolestaan tyrmäsivät hallituksen esitykset suoralta kädeltä yksimielisesti. Lisäksi palkansaajajärjestöjen edustajat esittivät kriittisen näkökantansa kertomalla, että hallitus oli irtisanoutunut kolmikannasta. Heti alusta palkansaajapuolen edustajat puhuivat yleislakosta, mikäli hallitus ei peru eläkepäätöstään.”
Kaikkein kriittisimmän artikkelin päätöstä kohtaan Juuti on löytänyt Kansan Uutisista.
Kansalaiset
vastaan hallitus
Juutin mukaan ”oppositiolehtien varsin kriittinen kirjoittelu eläkeiän nostamisesta oli omiaan luomaan kriittissävytteisen yleislinjan myös muissa lehdissä käydylle keskustelulle. Näin syntyikin varsin pian kriittinen linja asiaan, jota lehdet alkoivat käyttää oletushorisonttina.
Lehtien rooli eläkekiistassa ei ollutkaan pelkästään asioiden tilaa kuvaava, vaan niillä oli ratkaiseva rooli keskustelun käynnissä pitävänä voimana.
Kokonaisuutena voidaan Juutin mukaan väittää, että lehdet osallistuivat aktiivisella tavalla eläkepäätöksen torpedoimiseen. Lehdistön kautta nousi esille linja, että kyse on hallituksen ja kansalaisten välisestä kamppailusta.
KU työläisten puolella
Kevät 2009 oli lomautusten ja irtisanomisten aikaa. Juuti vertaa Kansan Uutisten ja Aamulehden kirjoittelua Itellan lomautuksista maaliskuussa 2009. Aamulehti kirjoitti asiasta pienesti, KU isosti.
”Aamulehden ja Kansan Uutisten artikkelien erona oli paitsi niiden koko myös niiden sävy. Aamulehden artikkelissa pääpaino oli asiakkaiden suunnassa. Kansan Uutisten artikkelissa asiakkaat ja postin viivästyminen olivat mukana, mutta pääpaino oli työntekijöiden näkökulman esittelyssä.”
Tutkimusajanjakson aikana painottuivat lamaan liittyvät uutiset ja eläkekiista. Työmarkkina-asiat jäivät vähemmälle, koska tuolloin vasta viriteltiin syksyn kierrosta. Huolestuttavana Juuti näkee, että koulutus, nuorisoasiat ja ulkomainen työvoima saivat työmarkkinakirjoittelussa niukalti tilaa.
Kaikkien 12 lehden artikkeleita oli tutkimuksessa yhteensä 1161. Tutkimus kuuluu työmarkkinakeskusjärjestöjen, Työturvallisuuskeskuksen, Tekesin ja Työsuojelurahaston niin sanotun Tuottavuuden pyöreän pöydän hankkeisiin.
uutiskirje 
