Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton (STKL) toiminnanjohtaja Riitta Särkelän mukaan kunnat ovat joutuneet supistamaan sosiaali- ja terveyspalveluja, vaikka lama synnytti uusia tuen tarpeessa olevia väestöryhmiä. Karsittu palvelujärjestelmä ei kyennyt ajoissa reagoimaan uudenlaisiin tarpeisiin.
Kuntien sosiaali- ja terveyskeskusjohdosta 17 prosenttia ilmoitti barometrin kyselyssä, että palveluja tai etuuksia on jo karsittu. Neljäsosa ennakoi vähennysten olevan edessä kuluvana vuonna.
Supistukset ovat tähän mennessä kohdistuneet sosiaalipalveluissa etenkin vanhusten ja lapsiperheiden sekä kuljetuksiin liittyviin palveluihin ja perusterveydenhuollossa lääkäripalveluihin. Tänä vuonna suunnitellaan kaikkien sosiaalipalvelujen karsimista tasapuolisesti niin sanotulla juustohöyläperiaatteella.
Huono-osaisimpien asema heikkenee
Sosiaalibarometri on 20 vuotta seurannut vuosittain sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kansalaisten hyvinvoinnin kehitystä. Keskeinen havainto tältä ajalta on suurten väestöryhmien hyvinvoinnin kohentuminen ja vaikeista sosiaalisista ongelmista kärsivien aseman suhteellinen heikentyminen.
Sosiaalibarometrin mukaan Suomeen on syntynyt 20 vuoden kuluessa ihmisryhmiä, joiden hyvinvointi on jäänyt pysyvästi muita heikommaksi. Julkisten palvelujen tuottajat tunnistavat ryhmät, mutta eivät pysty vastaamaan niiden palvelutarpeisiin.
Pysyvästi heikoimmaksi hyvinvointi on jäänyt pitkäaikaistyöttömillä sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivillä. Näiden ryhmien syrjäytymisriski kasvaa edelleen ja uutena esille on noussut nuorten, erityisesti työttömien nuorten syrjäytymisriskin kasvu. Ongelmat kasautuvat usein samoille ihmisille ja perheille, jotka tarvitsevat useiden tahojen yhdessä tuottamia palveluja.
Heikoimpien palveluilta puuttuu suoja
Viime vuosina eri väestöryhmien palvelujen turvaamiseksi luodulla erityislainsäädännöllä on saatu aikaan myönteistä kehitystä. Tästä huolimatta voidaan Särkelän mukaan sanoa, että liian suurella osalla suomalaisista perustuslain turvaamat sosiaaliset oikeudet eivät toteudu.
– Huonoimmassa asemassa olevien ihmisten turvaksi tarvitaan positiivista erityiskohtelua ja nykyistä vahvempaa lainsäädännön suojaa, arvioi Riitta Särkelä.
Särkelä vaatii mittavia toimia syrjäytymiskierteiden katkaisemiseksi. Tämä merkitsee hänen mukaansa sosiaalityön vahvistamista kunnissa, perusturvan parantamista ja yhteistyön tehostamista eri hallinnonalojen välillä.
uutiskirje 
