Manilan viemärijoki puhdistetaan

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Filippiinien pääkaupungin Manilan halki virtaava Pasigjoki muuttui vuosien saatossa lähes kuolleeksi ja löyhkääväksi viemäriksi. Nyt sitä on ryhdytty elvyttämään.

Pasigjoella on mittaa 19 kilometriä. Se yhdistää Kaakkois-Aasian kolmanneksi suuriman järven, Laguna de Bayn, Manilanlahteen. Joki julistettiin 1990-luvulla biologisesti kuolleeksi, mutta vuonna 2008 tehty tutkimus paljasti joidenkin lajien sinnittelevän hengissä.

Suurimpina syyllisinä Pasigin alennustilaan pidetään jokivarteen ahtautuneita hökkelislummeja. Joen saasteista 60 prosenttia on käsittelemätöntä kotitalousjätettä, Filippiinien ympäristöministeriön perustama Pasigin elvytyskomitea arvioi.

Komitea käynnisti viime vuonna laajan ruoppauksen, jossa joki syvennetään kolmesta metristä kuuteen metriin.

Kolme neljäsosaa ruoppauksesta on saatu tehtyä reilun puolen vuoden aikana, komiteaa johtava Deogracias Tablan kertoo.

Hänen mukaansa pohjasta on nostettu kokonaisia autoja ja veneitä ja kaikkea muuta mahdollista roinaa.

Puhdas joki 1960-luvulle asti

Ben Galindo, 66, kertoo oppineensa lapsena uimaan Pasigissa, jonka vesi oli vielä silloin puhdasta.

– Kun perheeltä puuttui ruokaa, isä meni verkon kanssa joelle ja hankki päivälliskalat, Galindo muistelee.

Galindon kotiseudulla oli silloin vain 20 taloa, mutta 1960-luku toi maaltamuuttajien tulvan ja joen partaat täyttyivät hökkeleistä.

Viemäreistä ei ollut tietoakaan, joten ihmiset rakensivat vessan tekemällä joen yllä olevaan lattiaan reiän, Galindo kertoo.

Muutamassa vuosikymmenessä Pasigista tuli viemäri, jonka roskalautoilla lapset hyppelivät. Kalojen sijasta virrasta saalistettiin kierrätyskelpoisia pulloja ja muovipusseja.

Joen puhdistamisen ja kulkukelpoisuuden parantamisen ohella ruoppauksen toivotaan ehkäisevän tulvia.

Viime syksynä Filippiineille iskenyt taifuuni Ketsana aiheutti pahimmat tulvat 40 vuoteen.

Ruoppaus ei auta, jos likaaminen jatkuu

Ruoppauksen jälkeen Pasigin vettä ryhdytään puhdistamaan biologisilla menetelmillä. Tablan huomauttaa, ettei siitä ole suurtakaan hyötyä, jos asukkaat jatkavat joen likaamista.

Hankkeilla on myös tuhansien perheiden siirtäminen joen partaalta muualle asumaan. Hanketta vetää viestintäyhtiö ABS-CBN:n perustama säätiö.

Se on rakentanut köyhille alueille yhteisvessoja ja jätteenlajittelukeskuksia.

– Asukkaat saavat käyttää vessoja, jos tuovat kierrätettävät jätteensä tänne, hanketta johtava insinööri Richard Penaflor kertoo.

Earth Day Network -järjestön edustaja Elisea Gozun varoittaa syyllistämästä jokivarren köyhiä, koska muutkin manilalaiset likaavat jokea.

– Manilan metropolialueella asuvat ja työskentelevät 12 miljoonaa filippiiniläistä osallistuvat vesistöjen saastuttamiseen, koska vain pieni osa kodeista on viemäröinnin piirissä, Gozun sanoo.

Lisäksi teollisuusjäte muodostaa reilun kolmanneksen Pasigin saasteista.

Pilkkapalkinto yrityksille

Filippiiniläinen Pelastakaa Pasig -järjestö on vuodesta 1995 jakanut vuotuisen Myrkky-palkinnon yrityksille, jotka saastuttavat jokea eniten.

Liikkeen johtaja Myrna Jimenez vakuuttaa, että palkinnolla on ollut vaikutusta, sillä sen saajat ovat ryhtyneet siistimään tapojaan.

Esimerkiksi paikallinen pikaruokaketju Jollibee ansaitsi oikean ympäristöpalkinnon rakentamastaan jätteenkäsittelylaitoksesta vain vuosi saamansa Myrkky-palkinnon jälkeen.

Jimenezin mukaan Pasigjokeen päätyvän teollisuusjätteen määrä on kutistunut 15 prosenttia Myrkky-palkinnon perustamisen jälkeen.