Keskustelun aloitti Lapin piirin Pertti Keränen konkreettisella esityksellä. Hän esitteli piirinsä aloitteen, joka toteutuessaan velvoittaisi valittavan puoluehallituksen takaamaan puolueen pohjoisimmalle piirille läpi vuoden työskentelevä työntekijä. Nyt kyseinen henkilö on lomautettu vuosittain.
Uudenmaan Kati Tyystjärvi viittasi uuteen kielenkäyttöön suomalaisessa politiikassa ja nimesi Vasemmistoliiton Palavan rakkauden puolueeksi.
– Vasemmistoliitto on puolue, joka haluaa palavasti parantaa työelämää, määritteli Tyystjärvi.
Keski-Suomea ja Tuleva Vasemmisto ry:tä edustava Tero Toivanen katsoo, että Vasemmistoliiton kaltaisessa yhteisössä periaateohjelmatyön pitää olla jatkuva prosessi. Sunnuntaina hyväksyttävä ohjelma tulee hänestä avata uuteen valmisteluun jo ensi syksynä.
Resurssipulaan vetoaminen on Toivasen mielestä turhaa. Tekijöitä kyllä löytyy ohjelmatyöhön, jota hän pitää tarpeellisena muun muassa nuorten jäsenten sitouttamiseksi ja osallistuttamiseksi.
Toivanen kiitti puheenjohtaja Arhinmäen linjanvetoa Vasemmistoliiton tulevan yhteistyön suunnasta.
– Nykykierteen pysäyttämiseksi tarvitaan punavihreää yhteistyötä, katsoi Toivanen.
Pia Lohikoski Uudeltamaalta, ehdokas puoluevaltuuston puheenjohtajaksi, suositteli kokoukselle perhepoliittisen työryhmän puheenjohtajana tavoiteohjelmaan sisällytettyä tavoitetta työn tasaista jakamista, lyhentämällä tarvittaessa sitä.
Kokous yltyi taputuksiin, kun Raija Hassinen (Pohjois-Savo) totesi vastustavansa turkistarhauksen lopettamista työllisyyssyin.
Hassinen ei pitänyt myöskään oikeana stressata nuoria edellyttämällä heitä tekemään ammatinvalintansa jo yläasteiässä.
– Monissa kunnissa kohdellaan vanhuksia tavalla, joka vie heiltä ihmisoikeudet. Vanhukset tarvitsevatkin turvakseen vanhuspalvelulain, vaati Maarit Kellokumpu Uudeltamaalta.
Lyhyt linjajulistus riittää
Turkulaisten puheenvuoroja jatkoivat Mirka Muukkonen ja Asko Mäki.
Muukkonen korosti perusturvan korottamisen olevan oikea keino päästä eroon leipäjonoista, joita hän pitää suomalaisen yhteiskunnan häpeäpilkkuina. Hyväksi katsomansa tavoiteohjelman toteutumisen ja sen kääntämisen joukkovoimaksi hän totesi olevan kuulijoistaan kiinni.
Mäki ehdotti tavoiteohjelmaa palautettavaksi valittavan puoluehallituksen uudelleen valmisteluun.
– Tässä kokouksessa tulee esittää vain lyhyt linjajulistus, vaati Mäki.
– Vasemmistoliiton uskottavuus ei parane laajentamalla väripalettia, vaan luottamalla punaväriin, katsoi Ulla-Leena Alppi Tampereelta.
Alpin mukaan Suomea johdetaan tänään kuin ei oltaisi tietävinäänkään talouskasvun ongelmista ja sen seurauksista. Hänen mielestään talouskasvuun tuijottaminen on mennyttä aikaa.
Hämeen edustaja Sami Warsell katsoi olevan syytä seurata Otto-Wille Kuusisen viitoittamaa tietä. Tällöin tulisi lakkauttaa nykyinen presidentti-instituutio. Kansanvaltaa ulkopolitiikkaan hän toisi sitovilla kansanäänestyksillä.
Myönteistä tapahtunut, mutta…
– Vasemmistoliitto ei ole ottanut ratkaisevaa askelta kohti uutta vasemmistoa, vaikka paljon myönteistä onkin tapahtunut.
Näin näkee Ruurik Holm, Vasemmistofoorumin toiminnanjohtaja ja Helsingin piirin kokousedustaja.
Hänen mukaansa vihreiden nousu perustui yksilön vapauden ja ekologisten kysymysten kaltaisiin näkemyksiin.
– Vasemmiston työn pääpainoa ei todellisuudessa ole näissä kysymyksissä vieläkään, väitti Holm. Hänen mukaansa Vasemmistoliiton tunnukseksi ei riitä olla heikomman puolella, koska niin sanovat muutkin puolueet tekevänsä.
Holm haluaa Vasemmistoliiton muuttuvan puolueeksi, joka toimii ihmisten omaehtoisten pyrkimysten edistämiseksi sopusoinnussa yhteisön ja ympäristön kanssa.
Tasa-arvosta
Sari Virta Uudeltamaalta otti voimakkaasti kantaa tasa-arvoisen perusopetuksen puolesta.
– Suomessa lapset eivät ole tasa-arvoisia perusopetuslain edessä, hän sanoi ja kertoi esimerkin kotikunnastaan Vihdistä.
– Vihdissä alakoululaisella on yksi viikkotunti vähemmän kuin muualla.
Hän totesi perusopetuksen Suomessa maksavan 6 600 euroa lasta kohti vuodessa.
– Mutta Vihdissä se maksaa 800 euroa vähemmän. Mikä on opetuksen hinta omassa kunnassasi, Virta kysyi.
Helsinkiläinen Riikka Taavetti muistutti siitä, että tasa-arvo on vasemmiston peruspilari ja halusi tavoiteohjelmaan lisäyksen seksuaaliseen ja sukupuoliseen moninaisuudesta.
Taavetti totesi lainsäädännön sisältävän yhä kohtia, jotka syrjivät muita kuin heteroseksuaaleja. Näitä ovat esimerkiksi avioliitto ja adoptio-oikeus sekä syrjivä nimilainsäädäntö.
– Mutta pahinta on asenneilmapiiri, esimerkiksi kouluissa toimitaan aivan kuin kaikki opettajat ja oppilaat olisivat heteroita.
Hän lisäksi kyseenalaisti yleisen tavan puhua sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöistä.
– Se ei ole perusteltua, koska meitä on niin paljon, hän sanoi.
Työvoimasta
Satakunnan Aki Nummelin puhui työperäisen maahanmuuton ongelmista ja arvioi sen takana olevan työnantajapuolen määrätietoisen suunnitelman.
– Terveys- ja sosiaalisektorilla sanotaan olevan vakava työvoimapula ja työntekijöitä tuotetaan väkeä ulkomailta. Silti alalla on Suomessa 16 000 työtöntä, hän sanoi.
– Ulkomaisen työvoiman ongelma kietoutuu kysymykseen suomalaisen yhteiskunnan rahoituksesta.
Puoluehallituksen jäsen Jari Myllykoski kertoi laihduttaneensa 60 kiloa.
– Muutos on mahdollinen, oli hänen viestinsä.
– Tarvitaan uskoa asiaan.
Myös hän otti kantaa työperäiseen maahanmuuttoon vaatimalla kanneoikeutta ammattiyhdistysliikkeelle ja uskoi sen kautta saatavan rasistiset sävyt pois työelämäkeskustelusta.
– Ilman sitä populistit syleilevät äänestäjänsä kuoliaiksi. Maassa maan tavalla on hyvä lause, mutta se on kohdistettava suomalaiseen työnantajaan.
Kilpailukyvystä
Pohjois-Pohjanmaan Hanna Sarkkinen ihmetteli jatkuvaa puhetta kilpailukyvyn ensiarvoisuudesta.
– Mikä jää politiikan rooliksi tässä välttämättömyyden paineessa? hän kysyi ja peräsi puolueelta selkeää luopumista kilpailukyvyn kasvattamisesta ja esitti tilalle downshiftausta eli leppoistamista.
– Vasemmisto ei pysty tarjoamaan uskottavaa vaihtoehtoa. Siksi on kyseenalaistettava kapitalismin välttämättömyys.
Osallistumisesta
Pohjois-Pohjanmaan Tarmo Raatikainen totesi kuulevansa jatkuvasti, että politiikka on perseestä, aikuisilta työssäkäyviltä ihmisiltäkin.
– Mitä on tapahtunut, että käsitys politiikasta on hämärtynyt, hän ihmetteli ja esitti lääkkeeksi puhetta konkreettisista asioita: leivän hinnasta, bensan hinnasta, koulutuksesta, inhimillisistä työoloista. Satakunnan Juha Sandberg puhui samasta asiasta.
– Politiikka ei kiinnosta, jos viestiä ei saada ihmisille kuuluville, hän sanoi ja esitti yhteistyötä demareiden ja vihreiden suuntaan.
Pohjois-Savon Heidi Komulainen perusteli puoluekokousaloitettaan kansanedustajakausien rajaamisesta kahteen perättäiseen kauteen.
– Näin voitaisiin keskittyä politiikan sisältöihin, hän sanoi ja puolusti myös listavaalia.
Hallituksesta
Urpo Ihalainen Keski-Suomesta varoitti vasemmistoa menemästä hallitukseen ennen kuin kannatus on roimasti noussut
– Kun hallitukseen mennään parin ministerin voimin, hyvät ideat unohtuvat, hän arvioi puolueen hallitustaivalta.
Lisäksi hän arvosteli sitä, että kilpailukykyyn vedoten pyritään heikentämään työntekijöiden asemaa.
– Voi olla, että kohta kilpailukyvyn säilyminen edellyttää kokonaan palkasta luopumista.
Varsinais-Suomen Pasi Heikkinen puhui lahtareista, päähän potkimisesta ja maailmantalouden alennustilasta.
Hän oli myös sitä mieltä, että hallitukseen ei pidä mennä toisten päähänpotkittavaksi. Ensin on nostettava kannatusta.
Asevelvollisuudesta
Lapin Esko-Juhani Tennilä vastusti tavoiteohjelmaluonnoksen ajatusta, jonka mukaan yleisestä asevelvollisuudesta tulisi luopua.
Hän perusteli sitä Nato-vaaralla ja uskoo keskustan ja kokoomuksen olevan halukas liittämään Suomi Natoon.
– Kansa panee vastaan, koska se luottaa Suomen nykyiseen puolustukseen, koko maan kattavaan aluepuolustukseen. Yleisen asevelvollisuuden korvaavalla järjestelmällä sitä olisi mahdoton toteuttaa.
Asumisen oikeus
Kainuulainen Leena Manner arvosteli alueellista keskittämistä. Hänen mielestään vasemmiston pitäisi tuoda voimakkaasti esiin keskittämistrendin yhteys kapitalismiin.
– Yksilön oikeutta valita asuinpaikkansa ei saa polkea, hän sanoi.
Lisäksi hän varoitti itsekkyydestä.
– Ajattelulla, jonka mukaan meidän työttömien työllistäminen tärkeämpää kuin teidän työttömien työllistäminen, on saatu haittaa aikaiseksi Kainuussakin, hän sanoi.
Vasemmistolle tietoyhteiskuntaohjelma
Seppo Säämäki Pirkanmaalta totesi vihreiden uusineen tietoyhteiskuntaohjelmansa ja kehotti vasemmistoa ottamaan haasteen vastaan sekä luomaan vasemmistolaisen tietoyhteiskuntaohjelman.
– Meidän pitää ymmärtää, että tietotekniikan kehitys vaikuttaa ennennäkemättömällä tavalla yhteiskunnan kehityksen. Tekniikka muuttaa työtapoja ja käytäntöjä toimialasta riippumatta.
Uudet viestintävälineet ovat Säämäen mukaan muuttaneet myös kansalaisten ajanviettotapoja.
– Internet muotoutui vapaan jakamisen, yhteisomistuksen ja yhteisöllisyyden periaatteesta. Kuitenkin suurpääoma voittojen maksimoinnissaan jatkuvasti pyrkii pala palalta ottamaan tätä itselleen ja ikävä kyllä onnistuu siinä. Vasemmiston on käännettävä kehitys toiseen suuntaan. Emme saa sallia tietoluonnonvarojen yksityistämistä. Kansalaisoikeudet on turvattava myös tietoyhteiskunnassa.
Antti Ronkainen Pirkanmaalta kyseli, mihin kaikkia miellyttämään pyrkivä poliittinen tavoiteohjelma oikein on tarkoitettu.
– Ehdotan, että ohjelmaa tiivistettäisiin 20:stä sivusta viiteen, että sen jaksaisi edes puolueen jäsen lukea yhdeltä istumiselta. Tavoiteohjelmassa on liikaa abstraktia arvopuhetta, josta ei saa yhdenmukaista kuvaa, mistä tässä on kysymys.
Esitys lähidemokratiasta
Mikko Kähkönen Pirkanmaalta kaipasi ohjelmaan konkreettista esitystä lähidemokratiasta, esitti että Vasemmistoliitto ryhtyisi ajamaan vaaleilla valittavia kunnanosavaltuustoja, joilla olisi myös taloudellista päätösvaltaa.
Johanna Elonen Helsingistä kannatti vähintään kymmenen euron tuntipalkkaa, mutta muistutti, että niillä aloilla, joilla maksetaan kehnoa palkkaa, on muitakin työehtoihin liittyviä ongelmia.
– Tärkeämpää olisi saada päätös siitä, että Suomessa töissä olevat maksaisivat myös Suomessa veronsa.
Timo Katajainen Varsinais-Suomesta oli huolissaan siitä, että Vasemmistoliitosta on tulossa liiaksi yleispuolue ja liiaksi ympäristöpuolue.
– Meidän pitää mennä juurillemme, olla työläisten takana ja puolustaa myös pienyrittäjiä, jotka ovat hyvin samanlaisessa asemassa kuin pätkätyöläiset.
uutiskirje 
