Puolueelle uutta tavoiteohjelmaa hiova valiokunta sai keskustelussa lisää pohdittavaa, kun kokousedustajat jatkoivat luonnoksenkin käsittelyä.
Arja Vahos, Häme, haluaa, että Vasemmistoliiton uusi puoluehallitus puuttuu pikaisella aikataululla perusopetuksen hankkeilla oleviin muutoksiin. Siitä, mitä aineita uusiin tuntikehyksiin on tulossa, näkee hänestä mitkä tahot asiassa ovat lobanneet.
– Tärkeitä tahoja puuttui.
– Osa-aikatyölle on lailla määrättävä katto, vaati Pirkanmaan Niina Koivuniemi. Toisena asiana hän esitti tavoiteohjelmaan vaatimusta työehtolakiin siitä, että vuokratyösuhteella ei tule voida korvata vakinaista työsuhdetta.
Jan-Mikael Hakomäki Lapista kertoi kokemuksista Lapin Kullan tuotannon lakkauttamisen yhteydessä.
– Me olimme aktiivisia, mutta emme osanneet rakentaa tarpeeksi suuren yhteisön vastarintaa. Hän vaati myös irtisanomissuojan nostamista EU-tasolle.
Sampo Villanen, Helsingin Vasemmistoliiton puheenjohtaja, vetosi puoluekokousedustajiin, jotta nämä käyttävät kokouksen henkilövalinnoissa omaa järkeään ja omaa valtaansa.
Birgitta Grahn varoitti valtiosihteeri Sailaksen olevan taas leikkauslistoineen liikkeellä. Vasemmistoliiton tavoiteohjelman tulisi hänestä olla vastaus tähän uhkaan.
– Puhutaan ihmisille ihmisten kieltä, esitti Pekka Saarnio, joka pääsi ensimmäistä kertaa osallistumaan Vasemmistoliiton puoluekokoukseen ns. riviedustajana. Hän istunut kaikissa aikaisemmissa kokouksissa puhemiehistössä. Saarnion mukaan kielenkäyttöön on syytä kiinnittää huomiota, jos haluaa tulla ymmärretyksi.
Antti Holopainen Hämeestä piti tavoiteohjelman mainintoja mielenterveyspalveluista hyvinä, mutta esitti niihin lisättäväksi maininnan ennaltaehkäisevän työn merkityksestä.
Vasemmistoliitto tarvitsee Anni Järvisen (Pohjois-Karjala) mielestä 5-10 vuoden toimintastrategian. Hän kaipasi myös vakavaa keskustelua perusjärjestötoiminnan elvyttämisestä.
Yksisilmäisyys on pahasta
– Puolueessamme tulee muistaa myös lihansyöjät, muistutti Jarmo Nieminen Hämeestä. Hänestä olisi vaarallista, jos elintarviketuotantoon suhtaudutaan yksisilmäisesti. Se saattaisi pahimmillaan johtaa siihen, että tämä tuotannonala ja sen työpaikat ajetaan ulos maasta.
Arja Paakkanen on ollut kunnallisaktiivi Jämsässä, jonka terveydenhuollossa on siirretty vastuuta yksityiselle yhtiölle. Hän muistutti resursseista, joita tällaisella toiminnalla siirretään yksityiselle puolelle vuosittain 400 miljoonaa euron edestä.
– Lupausten tynnyri. Liikaa puolustelua. Kapitalismin kritiikki puuttuu.
Ilkka Kapraali Lapista luonnehti tavoiteohjelmaluonnosta näin ja kertoi odottaneensa ohjelmalta siitä nyt puuttunutta selkeää analyysiä yhteiskunnan nykytilasta.
Ay-liike jätetty yksin
Pohjoiskarjalaisen Timo Vänskän mielestä ay-liike on jätetty politiikassa lähes oman onnensa nojaan, vaikka SAK:n osalta on kyse miljoonan ihmisen asioista.
Vasemmistoliitto on ainoa ryhmä, joka voi tehdä työntekijöiden edun mukaisia lakialoitteita.
Tero Ponto Kaakkois-Suomesta oli sitä mieltä, että nyt hyväksyttävän tavoiteohjelman sisällölle on syytä ryhtyä miettimään hintalappuja.
– Poliittiset vastustajat tulevat kuitenkin kysymään meiltä, mitä mikäkin maksaa.
Helsinkiläinen Elina Turunen odottaa Vasemmistoliitolta kauemmas tulevaisuuteen suuntautuvia ratkaisuja.
– Länsimaissa on vähennettävä luonnonvarojen kulutusta. Tämän ei kuitenkaan tarvitse merkitä hyvinvoinnin laskua.
Miriam Sato Ramirez Keski-Suomesta käytti voimakkaan puheenvuoron ympäristön ja eläinsuojelun puolesta.
– Ympäristöä ei saa alistaa voitontavoittelulle. Toivon että vasemmisto ottaa vahvemmin kantaa eläinsuojeluasiaan. Tarhaus on lopetettava ilman siirtymäaikaa.
Huoli perusjärjestöistä
Pirkanmaalainen Toivo Keränen arvosteli puolueen sisäistä tiedotustoimintaa ja järjestötyön ohjausta.
– Perusjärjestöjen toiminnasta ei tunnuta välittävän pätkääkään. Puolueen tiedotustoimintaa on syytä tehostaa. Jos jotain kysyy, niin aina on vastaus netti, netti ja netti, Keränen manasi ja muistutti ettei läheskään kaikilla ole tietokoneita ei nettejä.
Pohjoiskarjalaisen Milla Pyykkösen mukaan myös Vasemmistoliiton piirissä esiintyy seksuaalista häirintää ja sukupuolista syrjintää. Tilanteen korjaamiseksi hän vaati puolueelle tasa-arvosuunnitelmaa.
Martina Reuter Helsingistä totesi Vasemmistoliiton puolustaneen ruotsin kielen asemaa ja piti tärkeänä tämän linjauksen saamista näkyviin myös tavoiteohjelmassa.
Suomen asema kaksikielisenä maana antaa mahdollisuuden monikulttuuriseen yhteiskuntaan.
Vasemmistonaisten Valtikkaa edustava Pirkko Kotila puolestaan vaati feminismin merkittävämpää näkymistä poliittisessa tavoiteohjelmassa ja vakuutti, että feminismi ei ole keneltäkään pois.
Yksityistämispommi uhkaa
Li Anderssonin mukaan toimintaohjelma ei voi toimia vain toiveiden tynnyrinä ja käyntikorttina, vaan yhteisenä perustana toiminnalle ja työkaluna kaikilla tasoilla. Antirasistisuutta hän piti äärimmäisen tärkeänä. On otettava kantaa siihen, miten valvotaan ihmisten liikkeitä.
Jukka Vahera Pohjanmaalta esitti, että kansanedustajilta pitää ryhtyä keräämään puolueveroa eli se nostetaan nollasta viiteen prosenttiin, mikä olisi keskimäärin hiukan alle 300 euroa kuukaudessa. Varat pitäisi ohjata piirijärjestöille..
Sari Virta Uudeltamaalta vaati, että myös Vasemmistoliitto satsaa enemmän liikuntaan, jolla on suuri merkitys työssäjaksamiselle.
Jorma Liukkonen Kymenlaaksosta toivoi parannusta yritysyrittäjien asemaan. Hänen mielestään tarvitaan myös toimivaa lähidemokratiaa mm. muodostetuissa suurissa kunnissa.
Juha Tapio Pohjois-Pohjanmaalta vaati puoluetta sanomaan ohjelmissaan jyrkemmin ei kapitalismille.
Kaarina Kailo Pohjois-Pohjanmaalta piti yksityistämispommia nyt suurimpana yleisenä uhkana eli edelleen jatketaan tuottavuuden ja tehokkuuden nostamista tilanteessa, jossa se on mahdoton yhtälö. Hän vaati liittoutumaan ideologista yksityistämistä vastaan
uutiskirje 
