Mitä mahdollisuuksia internet ja sosiaalinen media voivat avata vasemmistolle? Miten niitä tulisi hyödyntää? Muun muassa näitä kysymyksiä puitiin Kansan Uutisten ja Yleisen Lehtimiesliiton järjestämässä Tulevaisuuden viestintä -seminaarissa. Sunnuntain laivaseminaari oli osa viikonloppuna Suomenlahdella järjestetyn Vasemmistoristeilyn ohjelmaa.
Kaikki alustajat näkivät uudet viestintämuodot merkittävänä mahdollisuutena. Libero-lehden päätoimittaja ja Vasemmistonuorten tiedottaja Eliisa Alatalo painotti kuitenkin, että Twitteriin tai Facebookiin meneminen ei itsessään ratkaise mitään, vaan tärkeintä on viestinnän sisältö. Uusien teknologioiden perään ei pitäisi ryntäillä suunnittelematta sisältöä.
Kansan Uutiset alkoi julkaista verkkolehteään reilu vuosi sitten. Päätoimittaja Jouko Joentausta kertoi käyttäjämäärien jatkuvasti kasvaneen. Lokakuussa ylitettiin 130 000 käynnin raja, ja päivätasollakin käyntejä on ollut enimmillään 11 500. Niin verkkolehdessä kuin lehden Facebook-sivullakin myös keskustelu on ollut aktiivista.
– Verkkoviestintä ja Facebook tuovat pienellekin lehdellekin mahdollisuuden olla samalla viivalla kuin ison rahan mediat, Joentausta iloitsi.
Paperilehti taustoittaa
Painettujen lehtien kuolemaan Joentausta ei usko, vaikka levikit ovatkin kautta linjan laskeneet ja varsinkin nuorempaa väkeä on vaikea saada lehtien tilaajiksi. Kun tuoreet uutiset luetaan netistä, paperilehden merkitys on Joentaustan mukaan entistä enemmän taustoittava. Hän arvioi erityisesti kulttuuriosastojen merkityksen kasvavan. Siihen on myös Kansan Uutisten Viikkolehdessä panostettu.
Alatalo oli huolissaan media-alan henkilöstövähennyksistä. Nimenomaan syvällisempi, taustoittava journalismi kärsii, jos toimittajia ei palkata riittävästi.
– Ei ole aikaa syventyä tai nostaa uusia asioita esiin. Luotetaan rutiinilähteisiin, kuten valtapuolueisiin ja tavanomaisiin asiantuntijoihin, Alatalo kuvasi mediatalojen arkea.
Jokainen voi viedä viestiä
Vasemmistoliitossa Alatalo piti tärkeänä sitä, että jäsenet ja aktiivit ottaisivat viestinnän entistä enemmän omiin käsiinsä. Portinvartija-ajattelusta pitäisi päästä eroon.
– Viestin pitää mennä ihmiseltä ihmiselle.
Myös viestin sisältöä ja rakennetta tulisi kehittää entistä rekrytoivammaksi. Alatalo listasi neljä kysymystä, jotka puolueessa olisi kirkastettava ja joihin jokaisen jäsenen pitäisi pystyä vastamaan: Mikä on Vasemmistoliitto? Mitä se haluaa muuttaa? Miksi siihen pitäisi liittyä? Mitä tapahtuu, jos Vasemmistoliittoa ei äänestetä seuraavissa eduskuntavaaleissa?
Yksi hyväkin puoli viestimien henkilöstövähennyksissä Alatalon mukaan on: vasemmistonkin tiedotteet ja kannanotot saattavat mennä sellaisinaan läpi, kun toimittajilla ei ole aikaa työstää ja valikoida materiaalia. Tiedotteita tulisikin laatia myös sitä ajatellen. Laadukkaiden kuvien liittäminen mukaan parantaa läpimenon mahdollisuuksia.
Potentiaaliset kannattajat tavoitetaan netistä
Puoluesihteeri Sirpa Puhakka saapui seminaariin myöhässä pitkittyneen lehdistötilaisuuden vuoksi. Hän kertoi TNS Gallupin tutkimukseen nojaten, että internetin merkitys oli jo viime eduskuntavaaleissa yhtä merkittävä kuin kasvokkaisten kohtaamistenkin. Vasemmistoliiton äänestäjät löysivät ehdokkaansa vielä pääosin painetusta mediasta, mutta ensi huhtikuun eduskuntavaaleissa internetin rooli tulee olemaan isompi.
Vasemmistoliitolla on tähän saakka ollut eniten äänestäjiä 45–65-vuotiaiden joukossa, mutta potentiaaliset äänestäjät painottuvat 25–45-vuotiaisiin, joiden ajankäytössä internet on keskeisellä sijalla.
– Kaksi kolmasosaa Vasemmistoliiton potentiaalisista äänestäjistä määrittelee itsensä internetissä aktiivisiksi, Puhakka kertoi.
Hän korosti, että verkkosisällön tuottaminen on yhtä vaativaa ellei vaativampaakin kuin esimerkiksi painetun lehden. Hyvin toteutetulla verkkolehdellä voi kuitenkin olla mahdollisuuksia suurempaan lukijamäärään kuin painetulla lehdellä. Kansan Uutisten Verkkolehdellä Puhakka arvioi olevan potentiaalia tavoittaa tulevaisuudessa jopa satojatuhansia suomalaisia.
uutiskirje 
