Kuvittelemme, että journalismi on sukupuolten ulkopuolella, neutraalia, mutta se ei pidä paikkansa.
– Journalismi on kuin astia, jossa asioita kannetaan eteenpäin. Vaikka naisten määrä kantajissa kasvaa, journalismi itsessään ei muutu. On murrettava koko astia, ne normit ja ideaalit, joilla astia pysyy kasassa.
Näin sanoo dosentti Iiris Ruoho, toinen Naistoimittajien Vuoden 2010 Kellokkaiksi valitsemista tiedotustutkijoista. Hänen ja erikoistutkija Sinikka Torkkola saivat tunnustuksen uusimmasta kirjastaan Journalismin sukupuoli.
Kirja kuvaa journalismissa vallitsevaa sukupuolijärjestelmää ja sen vaikutusta tiedonvälityksen sisältöihin. Tutkijat osoittavat, että journalismin itsessään ei ole tullut tasa-arvoiseksi, vaikka jo yli 20 vuotta toimittajakunnasta puolet on ollut naisia.
Tunnista sukupuolittuneisuus
Nykyinen sukupuolittunut journalismi saa Torkkolan mukaan maailmasta näkyviin liian ohuita siivuja tai jättää osan kokonaan näyttämättä.
– Jos miesnäkökulma on vahva, poliittiseksi ymmärretään vain perinteiset kovat politiikan uutiset, ei arkiseen elämään liittyviä kysymyksiä.
Esimerkiksi terveydenhoidossa politiikkana nähdään Torkkolan mukaan kyllä rahoitus- ja organisointikysymykset, mutta ei itse terveyden ja sairauden määrittelyä.
Ruoho ja Torkkola vaativat kirjassaan journalisteja tunnistamaan alansa sukupuolittuneisuus ja sukupuolta rakentava vaikutus. Heidän mukaansa journalismin on mahdollista irrottautua jo taakaksi käyneestä perinteisestä sukupuolijaosta.
– Medialla on merkittävä rooli asenteiden ja rakenteiden ylläpitäjänä. Onkin valitettavaa, ettei suomalaiseen toimittajien peruskoulutukseen vieläkään kuulu sukupuolinäkökulman huomioiminen, vaikka se alkaa olla totta jo valtionhallinnon budjettisuunnitelmissakin, sanoo Naistoimittajat ry:n puheenjohtaja Eeva Koskinen.
Hän toivoo, että Ruohon ja Torkkolan kirjan sisältöä avattaisiin myös koululaisille median lukutaitotunneilla.
Lisää Ruohon ja Torkkolan ajatuksia journalismin sukupuolesta voit lukea 17.12. ilmestyvästä Viikkolehdestä.
uutiskirje 
