Viikon kysymys
Suomi menestyi jälleen hyvin viime viikolla julkistetussa OECD:n osaamisvertailussa, ns. PISA-tutkimuksessa.
Ovatko PISA-tutkimuksessa menestyneet suomalaislapset muita fiksumpia, Helsingin yliopiston opettajakoulutuslaitoksen erityisasiantuntija Sirkku Kupiainen?
– Ei voi väittää, että suomalaiset olisivat muita fiksumpia. PISAssa selvitettävät taidot ovat aika samoja kuin suomalaisen peruskoulun tavoitteet. Tällä kertaa pääpaino oli lukemisessa.
– Pohjoismaita suosii myös se, että mittaus ei ole luokkatasoinen vaan ikätasoinen, jolloin se tehdään peruskoulun puolella. Suomen tulos olisi varmasti heikompi, jos se tehtäisiin vuotta myöhemmin. Silloin osa olisi ammatillisessa koulutuksessa ja kiinnostunut jo ihan muista asioista.
Hyötyykö Suomi siis siitä, että testataan 15-vuotiaita?
– Suomi saa siitä keinotekoista hyötyä. Vaikka esimerkiksi Ranskassakin on, mutta siellä mennään kouluun vuotta aiemmin ja tämän ikäiset ovat jo poissa yhdeksänvuotisesta peruskoulusta.
Mihin PISA-tutkimusta tarvitaan?
– Vertailevaa koulussa opitun tutkimusta tarvitaan siksi, että jokainen maa osaa panna lapsensa järjestykseen ja tietää mitä he osaavat suhteessa siihen, mitä heidän halutaan osaavan. On aina hyvä, kun järjestelmää katsotaan ulkoa päin.
Kertovatko PISA-tutkimuksen tulokset oppilaista, koulusta vai koulutusjärjestelmästä?
– Ne kertovat kaikista näistä. Minä en usko muihin oppilaiden eroihin, kuin mitä koulujärjestelmä tuottaa.
Järjestelmäkö menestyksen on tuottanut?
– Yhteiskunta ja koulutusjärjestelmä yhdessä suhteessa siihen, mitä PISA mittaa. Suomalaiset ovat peruskoulun tulon jälkeen osoittautuneet hyviksi lukijoiksi.
– Kun kärkiaiheena vuonna 2003 oli matematiikka, matematiikan opettajat menettivät uskonsa koko PISAan. Se ei mitannut sellaista matematiikka, jota Suomessa tarvitaan esimerkiksi lukioon mennessä. Kun pääosassa seuraavan kerran on matematiikka, suomi ei välttämättä pärjää.
Voitaisiinko koulussa pärjäämistä mitata muutenkin kuin PISA-tutkimuksella?
– Me olemme tehneet kunnille tilaustutkimuksia, joissa on arvioitu oppimaan oppimistaitoja. Kun olemme tutkineet aina saman luokkatason oppilaita samasta koulusta, olemme huomanneet, että erot luokkien välillä ovat suuria.
Kenelle PISA-tutkimuksesta on hyötyä?
– Koulutuspolitiikan linjanvetäjille. Koulutus näyttää olevan länsimaiden välillä oleellinen osa taloudellisen nousun tai edes tason pitämisen kannalta ja vertailututkimukset ovat ainoa tapa nähdä, millaisia olemme suhteessa muihin.
Kuva: Pekka Sipola
uutiskirje 