Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Eero Lehto kritisoi laitoksen nettisivuilla (www.labour.fi) julkistetussa PT:n talousennusteen tarkisteessa valtiovarainministeriön alakanttiin viritettyjä talousennusteita ja ministeriön kestävyysvajelaskelmia.
Tarkiste julkaistiin ennen VM:n maanantaista suhdanne-ennustetta.
Lehto toteaa VM:n arvioineen vielä joulukuun alussa, kun se julkisti pitkän ajan kestävyysvajelaskelmansa, että kansantuote kasvaa tänä vuonna 2,1 prosenttia. Ennustelaitosten keskimääräinen arvio oli prosenttiyksikön suurempi. Tuoreessa ennusteessaan kestävyysvajelaskelman julkistamisen jälkeen VM siirtyi samoille linjoille muiden kanssa.
VM:n tuoreen ennusteen julkistamisen jälkeen Lehto kummasteli sitä, että kohonnut kasvuarvio tälle vuodelle ja siitä seuraava kasvuperimä eivät kuitenkaan näy siinä, miten ministeriö arvioi kasvun jatkuvan ja julkisen talouden vajeen kehittyvän.
”Heikot alkutahdit” selittävät Lehdon mukaan osin sitä, että VM:n laskelmien mukaan julkinen talous olisi vahvasti alijäämäinen vielä vuonna 2015 ja kestävyysvaje näin ollen suurempi. Lehdon mukaan VM on kestävyysvajelaskelmiensa pohjaksi laskenut myös arvioitaan talouskasvusta vuodesta 2012 eteenpäin.
Miljardien heitto vajelaskelmissa
VM esitti kestävyysvajelaskelmassaan, että julkisen sektorin menojen ja tulojen välillä on vuonna 2015 noin 10,5 miljardin euron aukko ajatellen velkaantumisen pysäyttämistä ja sitä, että rahat riittävät tulevaisuudessa nouseviin hoivamenoihin. Aukosta kuusi miljardia pitäisi kuroa umpeen seuraavalla vaalikaudella ja loput vuosikymmenen lopulla.
PT:n arvioiden mukaan julkinen talous muodostuu ylijäämäiseksi jo ensi vuonna ja vuonna 2014 julkisessa taloudessa on jo 2,5 prosentin eli noin 5,5 miljardin euron ylijäämä. Ero VM:n ja PT:n laskelmien välillä on noin seitsemän miljardia euroa vuoden 2014 rahassa.
Lehto pitää hiukan raukkamaisena sitä, että VM:n virkamiehet piiloutuvat kansainvälisten talousjärjestöjen selän taakse todetessaan, että tilannetta pitäisi parantaa pikemminkin menoja leikkaamalla kuin veroja kiristämällä. Lehdon mukaan kv-järjestöjen suositukset eivät ole yksiselitteisiä. Niiden taustaksi on myös mitattu lähinnä lyhytaikaisia vaikutuksia eikä pitkän ajan rakennevaikutuksia oteta täysin huomioon.
lehti 