Odotukset ovat varovaisia
Uusi henkilöstörahastolaki mahdollistaa rahastojen perustamisen yksityisten yritysten ja valtion lisäksi myös kuntiin ensi vuoden alusta lähtien.
Suurta ryntäystä niiden perustamiseksi kunnissa eivät odota sen enempää työntekijät kuin työnantajatkaan. Rahastoihin kohdistuu varovaisia, vaikka perimmältään myönteisiä odotuksia.
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n vastaava lakimies Mika Hämäläinen pitää tärkeänä periaatetta, että henkilöstörahasto voidaan perustaa myös kuntaan, jos sen työmarkkinaosapuolet yhdessä niin sopivat.
– Nyt kuntasektori on samalla viivalla muiden sektoreiden kanssa.
Hämäläinen ei usko, että rahastot aivan lähitulevaisuudessa yleistyisivät kunnissa. Hän muistuttaa, että rahastoja on otettu ”nihkeästi käyttöön valtiollakin, vaikka se on ollut mahdollista”.
– Eivätkä ne ole kovin yleisiä yksityiselläkään sektorilla.
Hyvänä Hämäläinen pitää uudistuksessa sitä, että henkilöstön palkitsemisen valikoimat runsastuvat. Osa tulospalkkiosta voitaisiin ohjata rahastoon, josta vuosittain voitaisiin nostaa osa kertyneestä pääomasta. Uusi laki poistaa aiemman viiden vuoden nostokarenssin.
Uusia muotoja palkitsemiselle
Kuntatyönantajat suhtautuvat myönteisesti henkilöstörahastoihin. Kuntatyönantajat KT:n johtava työmarkkinalakimies Henrika Nybondas-Kangas muistuttaa, että tulospalkkausta käytetään jo nyt 37 kunnassa tai kuntayhtymässä.
– Henkilöstörahastot ovat tämän ajan keino palkita henkilöstöä, ja mikseivät ne sopisi myös kuntiin, hän sanoo.
– Kuntatyönantajille on mieluisa ajatus löytää lisää keinoja, joissa työn mittaamisen edellytykset ja samalla työstä palkitsemisen edellytykset paranevat.
Nybondas-Kangas uskoo, että tulospalkkausta jo käyttävät kunnat ovat ensimmäisten joukossa tutkimassa myös henkilöstörahastojen mahdollisuuksia. Tulospalkkauksen piirissä on noin 10 prosenttia kunnallisesta henkilöstöstä.
Julkistyönantajan haasteena on tehtävien moninaisuus. Ammattiryhmiä on yli 200. Työt vaihtelevat paljon. Myös työnantajat ovat erilaisia: palveluksessa voi olla 100 henkeä tai 40 000 henkeä.
– Tarvittaneen pitkä prosessi, että löydetään oikeat tekijät mitata tulosta. Tulospalkkiojärjestelmää koskevista luvuista voi päätellä, että sekin tekee vielä tuloaan tälle sektorille.
Henrika Nybondas-Kangas luonnehtii kuntien henkilöstörahastoja sekä vetovoimatekijäksi että imagotekijäksi. Perinteisten kunnallisten valttien, kuten työpaikkojen pysyvyyden ja pitkien vuosilomien lisäksi mukaan ovat tulossa nyt samat tekijät, joilla yksityinen sektori kilpailee työvoimasta.
– Ei meillä ole mitään syytä rajata itseämme vain perinteisiin palkitsemisen malleihin. Rahastot soveltuvat pitkäjänteiseen toimintaan, mutta niiden ohella on tarvetta myös nopeaan palkitsemiseen, kuten kertabonuksiin.
uutiskirje 
