– Kuntaliitokset ovat yksi harvoista keinoista vahvistaa kuntien elinvoimaa, uskoo Suomen kuntaliiton erityisasiantuntija Arto Koski.
Monissa kuntaliitoksissa selvitysmiehenä toiminut Koski esittelee näkemyksiään valtiovarainministeriön julkaiseman Hallinto-lehden (5/2010) haastattelussa.
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen, Paras-hankkeen käynnistyessä vuonna 2005 maassa oli 446 kuntaa. Vuoden 2011 alussa kuntien määrä on pudonnut 336:een. Paras-hanke ja sitä säätelevä väliaikainen puitelaki ovat voimassa vuoden 2012 loppuun.
Huippuvuonna 2009 kuntien määrä väheni 32 kuntaliitoksessa 67 kunnalla. Suurin osa oli monikuntaliitoksia.
Siitä vauhti on hiipunut. Vuoden 2010 alussa liitoksia toteutui neljä ja vuoden 2011 alussa kuusi.
Lisäksi kunnanvaltuustot ovat hyväksyneet kaksi yhdistymispäätöstä, jotka koskevat seitsemää kuntaa.
Päätöksiä puuttuu yhä
Puitelaki edellyttää 20 000 hengen väestöpohjaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille. Mikäli kuntaliitokset eivät maita, kunnat voivat toteuttaa väestöpohjavaatimuksen myös perustamalla usean kunnan yhteistoiminta-alueen.
Kaikkiaan 46 kunnalta puuttuvat edelleen päätökset, joilla taataan riittävän suuri väestöpohja palvelujen järjestämiseksi. Asialla on kiire, sillä sitovia päätöksiä edellytetään elokuun loppuun mennessä.
Valtioneuvosto voi myös velvoittaa kunnan liittymään sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen vuoden 2013 alusta lähtien.
Poikkeuksia lain vaatimuksesta voidaan myöntää alueellisten olosuhteiden perusteella.
Herkästi sivupoluille
Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma odottaa kuntaliitosten uutta aaltoa. Seuraava etappi on hänen mukaansa mukaan vuosi 2013, jolloin alkaa seuraava valtuustokausi.
Mäki-Lohiluoma kirjoittaa Kuntaliiton verkkosivuilla, että valmistelut on aloitettava jo keväällä.
Kuntaliitosten konkari Arto Koski on lehtihaastattelussa huolissaan kuntaliitoskeskustelun ajautumisesta herkästi sivupoluille. Kun pitäisi puhua hallinnon kehittämisestä ja uuden, liitoksessa syntyneen kunnan mahdollisuuksista, keskustelu kääntyy herkästi henkilöstön irtisanomissuojaan. Se ei suinkaan ole kuntaliitoksissa suurin pulma, Koski vakuuttaa.
Kuntaliitosten yhteydessä tavoitteena ei suinkaan ole päästä henkilöstöstä eroon, sillä ongelmat ovat toisaalla. Niitä ovat väestön ikääntyminen ja työvoiman riittävyys. Kunnat joutuvat kilpailemaan lähivuosina kiivaasti osaavasta työvoimasta.
Kunta-alalta siirtyy eläkkeelle vuosittain noin 3 prosenttia henkilöstöstä. Kymmenessä vuodessa se tekee 30 prosenttia.
Henkilöstö mukaan
Paras-laki takaa henkilöstölle viiden vuoden irtisanomissuojan, kun kuntaliitos astuu voimaan viimeistään vuoden 2013 alussa. Irtisanomissuojan poistaminen kokonaan ei tule Kosken mielestä kyseeseen, koska kuntaliitokset voisivat tyssätä siihen paikkaan.
– Kuntaliitokset ovat riittävän vaikeista prosesseja jo nytkin. Jos vielä henkilöstö joutuisi kipuilemaan epävarmuuden tilassa, liitoksia tuskin syntyisi.
Koski kehottaakin kuntapäättäjiä näkemään henkilöstön tärkeänä voimavarana myös kuntaliitoksissa.
– Ellei henkilöstö motivoidu kuntaliitokseen, eväät uuden kunnan luomiselle ovat heikot.
Hän muistuttaa, että työnjako on sellainen, että päättäjät päättävät liitosprosessista, mutta työntekijät suunnittelevat ja toteuttavat uudet palvelut.
lehti 