Eläkeputki on kutistunut, mutta edelleen käytössä

Vanhempien työttömien pääsyä eläkeputkeen on rajoitettu ja virta putkeen on heikentynyt selvästi. Putkelle on kuitenkin edelleen käyttöä ja työnantajat kyselevät putken käytön hintaa.

Tiedot eläkeputkeen siirtyneistä viime vuosilta kertovat, että sitä on käytetty etenkin teollisuuden rakennemuutoksissa. Vuoden 2006 alusta viime vuoden kesäkuun loppuun työttömyysturvan lisäpäiville siirtyi eri työttömyyskassoista Finanssivalvonnan tilastojen mukaan kaikkiaan 21 600 ihmistä. Nämä ihmiset on irtisanottu noin kahta vuotta ennen lisäpäiville siirtymistä, sillä työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäisraja täyttyy siinä ajassa.

Lisäpäiville siirtyi 4,5 vuoden aikana runsas prosentti kahden miljoonan ihmisen jäsenmäärästä, joka kassoilla oli vuoden 2009 lopussa.

Rakennemuutoksen apuväline

Mutta vaihtelu on aloittain suurta. Lääkärien työttömyyskassassa, jossa on noin 20 000 jäsentä, yksi ihminen siirtyi eläkeputkeen vuonna 2006. Määrät ovat suhteellisesti pieniä kaikissa terveydenhuoltoalan kassoissa, samoin kuin ylipäätään julkisen sektorin kassoissa JHL:n kassaa lukuun ottamatta.

Sen sijaan Paperiliiton kassassa, jossa on jäseniä vain kymmenisen prosenttia enemmän kuin lääkäreiden kassassa, siirtyjiä oli hieman yli tuhat. Lisäpäiville siirtyneitä oli 4,5 vuoden aikana runsaat neljä prosenttia suhteessa Paperiliiton kassan jäsenmäärään. Paperikonsernit ovat käyttäneet eläkeputkea saneerauksissa reippaasti.

Metsäteollisuuden murros on näkynyt myös mekaanisella puolella. Puu- ja erityisalojen työttömyyskassassa lisäpäiville siirtyi vajaa kolme prosenttia jäsenistä.

Paperiteollisuus muodostaa poikkeuksen myös siinä, että siellä lisäpäiville siirtyneiden määrä pysyi suurin piirtein samalla tasolla vuosina 2006 – 2009, kun se muilla aloilla laski selvästi.

Toimihenkilöitäkin putken päähän

Lähes samaan kuin paperiteollisuudessa on ylletty kovassa murroksessa olevalla graafisella alalla. Entisessä Viestintäalan työttömyyskassassa, joka viime vuoden alusta on ollut TEAM-työttömyyskassa, lisäpäiville siirtyi neljässä vuodessa runsas kolme prosenttia jäsenistä.

Lähellä kolmea prosenttia olevia lukuja on myös nykyisen TEAM-kassaan kuuluvalla Kemian työttömyyskassalla ja jatkuvaa saneerausta tekevässä elintarviketeollisuudessa.

Vaikka lisäpäiviä on tarvittu suhteellisesti eniten rajuimpien rakennemuutosten kohteena olleille teollisuuden työntekijöille, on niitä tarvittu toimihenkilöpuolellakin. Toimihenkilöiden työttömyyskassassa, jossa oli lähinnä STTK:laisen Toimihenkilöunionin jäseniä, samoin kuin lähinnä pankkien työntekijöitä turvaavassa rahoitus- ja erityisalojen työttömyyskassassa lisäpäiville siirtyneiden suhteellinen osuus oli kaksinkertainen keskimäärään verrattuna.

Määrät ovat pudonneet paljon

Lisäpäiville kassoissa siirtyi vuonna 2006 kaikkiaan 8 500 ihmistä, joille 500 päivää tuli täyteen tuona vuonna. Seuraavana vuonna määrä oli pariatuhatta pienempi ja vuonna 2008 enää 3 500 ihmistä.

Vuonna 2009 lisäpäiville siirtyi vain 2 100 ihmistä. Sinä vuonna lisäpäiviä maksettiin Työttömyysvakuutusrahaston mukaan kaikkiaan 14 700 ihmiselle. Viime vuonna ensimmäisen vuosipuoliskon aikana siirtyneitä oli enää 900.

Määrä on pienentynyt sen vuoksi, että ennen talouskriisiä myös vanhemmilla työntekijöillä alkoi olla kysyntää. Mutta lisäpäiville siirtymisen ehtoja on myös kiristetty nostamalla vaadittavia ikärajoja.

Tarkkoja tietoja lisäpäiville siirtyneistä viime vuoden loppupuolelta ei ole vielä olemassa. Niistä alkaa näkyä se, miten eläkeputkea käytettiin talouskriisin iskiessä syksyllä 2008.