Tällä viikolla neuvotellaan reilun puolen miljoonan suomalaisen palkoista. Neuvotteluja käydään kuntien, valtion ja kemianteollisuuden palkoista.
Kovin neuvottelupaine on kemianalalla. Jos palkoista ei päästä kuun loppuun mennessä sopuun, koko sopimus irtisanoutuu ja pitää neuvotella uusiksi.
– Työnantajapuoli on ollut ”tyynyn alla”. Se ei ole esittänyt, millainen palkkaratkaisu voisi heidän mielestään olla, Teollisuusalojen ammattiliiton (TEAM) puheenjohtaja Timo Vallittu luonnehtii.
TEAM esitti marraskuussa vaatimuksen 2,2 prosentin palkankorotuksista.
Osapuolet ovat hakeneet sopua pitkään. Neuvottelut alkoivat jo syksyllä.
– Neuvottelu ei ole edennyt hyvin. Selvyyttä siihen, miten ratkaisu saataisiin, ei ole, Vallittu sanoo.
Kemianala saattaa jopa ajautua työtaistelujen tielle, mikäli tilanne ei ala selkiytyä. TEAMin hallitus totesi kannanotossaan perjantaina, että liiton on valmisteltava ”järjestöllisiin toimenpiteisiin liittyvät selvitykset”.
Kuntaneuvotteluja talousahdingon varjossa
Kunta-alan neuvottelupainetta on hieman kevennetty siirtämällä sopimuksen irtisanomisen takarajaa parilla viikolla eteenpäin helmikuun puoliväliin.
Vaikka takarajaa on siirretty, osapuolten tavoitteena on edelleen sopimuksen aikaansaaminen 31. tammikuuta mennessä. Osapuolet tapasivat maanantaina ja jatkavat neuvottelujaan keskiviikkona ja perjantaina.
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori kertoo, että maanantain neuvotteluissa ei vielä päästy rahakysymyksiin.
– Keskustelut pääneuvotteluryhmässä liittyivät edelleen palkkaratkaisun rakenteeseen, hän toteaa.
Valtio seuraa kuntia?
Myös valtion palkoista neuvotellaan tällä viikolla. Osapuolet palaavat pöydän ääreen keskiviikkona. Ratkaisu näyttää tälläkin kierroksella tulevan vasta kuntasektorin jälkeen.
– Veikkaisin, että neuvottelut jatkuvat vielä pitkään. Neuvotteluaikaahan on helmikuun puoleenväliin saakka, Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtaja Antti Palola toteaa.
Valtiosektorillakin kaivataan kunnon palkankorotuksia.
– Jos inflaatio on tänä vuonna arviolta 2,5 prosenttia, niin totta kai se vaikuttaa palkankorotusvaatimuksiin. Haemme ostovoimaa parantavia ratkaisuja, Palola sanoo.
uutiskirje 
