”Viime perjantaina (28.1.) olimme tutustumassa Gizan pyramideihin. Ollessamme lähdössä paluumatkalle busseilla siinä varttia vaille neljä, meille kerrottiin, että mielenosoitukset ovat yltyneet ja että tulossa on ulkonaliikkumiskielto, joten kaupungista on syytä poistua heti. Meidät ohjattiin suureen matkamuistokauppaan, jossa oli lankapuhelinyhteydet. Internet- ja matkapuhelinyhteydethän oli suljettu.”
”Lähtö ei onnistunutkaan poliisin ja armeijan eriävien kantojen vuoksi. Armeija olisi sallinut lähtömme mutta poliisi ei. Mukana päiväretkellä ollut risteilylaivan kapteeni neuvotteli tuntikausia egyptiläisten poliisin ja armeijan edustajien kanssa. Tiedot mahdollisuuksistamme poistua vaihtelivat koko ajan.”
”Vaikutti siltä, että vastuu- ja valtasuhteet eivät olleet oikein selvillä eikä neuvottelijoilla ollut riittäviä valtuuksia. Onneksi laivamme kapteeni, jolla oli matkueen puolesta kaikki päätäntävalta, oli lähtenyt mukaan aiemmin ilmenneiden levottomuuksien vuoksi.”
Matka pysähtyi tiesululle
”Lopulta meille ilmoitettiin, että kello 19 vastuu siirtyy armeijalle ja että meidän on oltava valmiita lähtöön koska tahansa. Ulkonaliikkumiskielto näytti lähinnä kosmeettiselta, koska liikenne näytti sujuvan muuten vilkkaana mutta oppaan mukaan vähäisempänä kuin normaalisti.”
”Armeijan osasto olisi tulossa saattamaan meidät El Sokhnaan johtavalle moottoritielle, jota myöten ajaisimme laivalle. Armeijan miehistönkuljetusvaunu saapui niin, että pääsimme lähtemään yhdeksän maissa.”
”Ajettuamme jonkin aikaa, tulimme mielenosoittajien rekoista tekemälle tiesululle emmekä päässeet eteenpäin. Tässä vaiheessa joukkojenkuljetusvaunu oli hävinnyt kuin tuhka tuuleen ja ajoimme erääseen lähistöllä sijaitsevaan hotelliin, jonne saavuimme puoli yhdentoista maissa.”
”Jonkin aikaa saapumisemme jälkeen läheiseltä kadulta kuului telaketjujen kirskuntaa, joten lähtö ei tuntunut kovinkaan järkevältä. Laivan kapteeni sai sovittua hotellin johdon kanssa, että jäämme yöksi hotelliin ja mahduimme kaikki vajaa 180 henkilöä, kun kahden hengen huoneista viritettiin kolmen hengen huoneita.”
Poltettuja auton romuja
”Sovimme, että olemme tarvittaessa lähtövalmiita puolessa tunnissa tulipa lähtö sitten yhdeltä tai neljältä. Puoli kahdeltatoista pääsimme syömään ja yhden maissa pitkälleen. Yöllä lähistöltä kuului kolme laukausta, joihin osa retkeläisistä heräsi.”
”Nukuimme aamukuuteen. Seitsemältä aamupalalla kuulimme, että pääsemme lähtemään puoli yhdeksän jälkeen. Kun vähän ennen yhdeksää lähdimme ajamaan El Sokhnaan, saimme vahvistuksen, että hotelliin jääminen oli ollut hyvä ratkaisu; matkalla oli useita poltettuja auton romuja ja muuta poltetun materiaalin jäännöksiä samoin kuin pari tulipaloa”.
”Pääsimme laivalle ilman välikohtauksia. Laiva suuntasi Sharm El Sheijkiä kohti, jonne saavuimme illalla kymmenen jälkeen. Päivän levättyämme lähdimme yöllä klo 23.00 – 01.00 bussilasteittain lentokentälle ja vähän neljän jälkeen koneemme lähti paluulennolle Helsinkiä kohti.”
”Risteilylaivan kapteeni ansaitsee todella suuret kiitokset toiminnastaan ja kanssamatkustajat rauhallisesta käytöksestä koko tilanteen aikana. Luulen, että osa ei tajunnut tilanteen vakavuutta, koska tietoa tuli tihkuen ja ylimääräiset tunnit kuluivat valheellisen ja pettävän turvallisuuden tunteen vallassa rauhallisesti bussissa istuen ja välillä jaloitellen. Lisäksi paikalla oli lukuisia poliiseja ja sotilaita. Isolle väkijoukolle ne eivät olisi mahtaneet mitään.”
lehti 