Meriasiantuntija Vanessa Klötzer Suomen WWF:stä muistuttaa, että suunnitellun kansallispuiston eteläpäässä pohjakasvi meriajokkaan ja 160 kilometriä pitkän puiston pohjoisosassa harjuksen esiintyminen antavat tietoa ilmastonmuutoksen etenemisestä. Kiistaa käydään puiston eteläisestä rajauksesta.
Harjusta tavataan puistossa sen eteläisimmillä ja meriajokasta pohjoisimmilla esiintymisalueilla. Meriajokkaan levinneisyyteen vaikuttavat ilmastonmuutoksen lisäksi suolapitoisuus ja rehevöityminen.
Meriajokas on Itämeren ainoa kokonaan veden alla elävä siemenkasvi. Se muodostaa laajoja vedenalaisia niittyjä hiekkapohjille.
Klötzerin mukaan juuri puiston eteläisessä osassa on riuttoja ja hiekkasärkkiä, joilla ajokas voi elää. Rannalle huuhtoutuneen meriajokkaan juuret tarrautuvat hiekkapohjaan, ja kasvi ottaa niillä ravinteita.
Meriajokasta tavataan Atlantilla, Tyynellämerellä, Itämerellä sekä Välimeren pohjoisrannikolla. Itämeressä ajokas kukkii harvoin, ja se leviää tavallisesti suvuttomasti katkeilevista versoistaan.
WWF:n mukaan kansallispuistolla voidaan lisäksi suojella ulkomeren vesialueita ja samalla kalojen kutualueita soranotolta ja tuulivoiman rakentamiselta. Järjestö katsoo, että puiston laajan vaihtoehdon toteuttaminen toisi merkittävän lisän Suomen ja koko Itämeren suojeluun.
– Selkämeri on toistaiseksi puhtaimpia vesialueitamme, WWF huomauttaa.
Kansallispuisto on tarkoitus ulottaa Porin pohjoispuolelta Merikarvialta Saaristomeren kupeeseen Kustaviin.
Jopa puolet pois pinta-alasta
Klötzer laskee, että lähes puolet kansallispuiston pinta-alasta poistuisi, jos Varsinais-Suomen puolelta Uudenkaupungin, Pyhämaan ja Kustavin alueet rajattaisiin ulos suunnitellusta puistosta. Ehdotuksen mukaan puistoon tulisi merialuetta 90 000 hehtaaria.
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta vastustaa puiston ulottamista etelään. Ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja Pentti Tiusanen (vas.) ei kuitenkaan ole pannut paljon painoa sille, että maatalousasioista vastaava valiokunta vastustaa puiston laaja vaihtoehtoa.
Ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk.) ajaa Metsähallituksen ajamaa vaihtoehtoa ulottaa puisto Varsinais-Suomen puolelle. Ministeri on vakuuttanut, että kalastukselle ei tule puiston alueella rajoituksia. Lehtomäki vaatii, että laki kansallispuistosta saadaan vielä istuvan eduskunnan aikana.
Kansallispuiston kokoa on käsittelyn aikana leikattu 12 000 hehtaaria, ja siitä noin 10 000 hehtaaria on kiistellyllä Varsinais-Suomen alueella. Kansallispuiston ulottamista etelään ovat räväkästi vastustaneet paikalliset ammattikalastajat ja Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Kari Koski. Pohjoisempana muun muassa Rauman seudulla puisto on saanut osakseen yleisen hyväksynnän.
– Ihmettelen kovasti kalastajien kielteistä suhtautumista kansallispuistoon. Puistohan toisi kalastajille mukanaan vain myönteisiä asioita. Kalastusta ei esitetä kiellettäväksi, ja kalojen ruokailu- ja kutualueet saisivat suojan, WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder hämmästelee.
Puiston rajauksessa on haluttu suojella matalia, 10-20 metrin syvyisiä vesialueita, joilla biologinen tuotto on hyödyksi kala- ja lintukannoille. Kalankasvatus ja tuulivoimalat ohjattaisiin ulommaksi merelle.
Kalankasvatus etenkin matalissa vesissä haittaa luonnonkalan hyödyntämistä pohjien pilaantumisen ja rehevöitymisen vuoksi. Kansallispuiston alueella kalankasvatus olisi kielletty.
uutiskirje 
