Eduskunta äänestää tänään siitä, tuleeko uuden vaalilain mukana valtakunnalliseksi äänikynnykseksi eduskuntavaaleissa kaksi vai kolme prosenttia. Se tarkoittaisi, että puolueen on saatava kyseinen prosenttimäärä annetuista äänistä, jotta se saisi kansanedustajia eduskuntaan.
Hallituspuolueet ajavat kolmen prosentin äänikynnystä, vaikka eduskunnan perustuslakivaliokunta ehdottaa tiukan äänestyksen tuloksena kahta prosenttia.
Lakiesityksen keskeiset uudistukset koskevat vaalituloksen laskentatapaa, valtakunnallista äänikynnystä ja vaaliliittokieltoa. Eduskuntavaalien tulosta laskettaessa kaikki vaalipiirit ovat yhtenä vaalialueena. Vaalien tulos määräytyy ehdokkaita asettaneiden koko maassa saamien äänien perusteella.
Uudistukset vaativat muutoksia vaali- ja puoluelain lisäksi perustuslakiin ja siksi myös seuraavan eduskunnan on hyväksyttävä se ennen kuin se tulee voimaan. Vaalilakia on yritetty korjata vuosikymmeniä.
Ei ollenkaan äänikynnystä
Vasemmistoliitto haluaa poistaa äänikynnyksen kokonaan.
– Alueellisesti merkittävätkään poliittiset ryhmittymät eivät voisi saada kansanedustajan paikkoja uudessa vaalijärjestelmässä, sanoi vasemmiston Veijo Puhjo tiistaina täysistuntokeskustelussa esityksestä.
– Kaikki ehdokasasettajat, jotka jäisivät kannatuksessaan alle rajan valtakunnan tasolla, jäisivät vaille edustajanpaikkoja.
Hän kaipasi vähintään vaalipiirikohtaista äänikynnystä valtakunnallisen äänikynnyksen oheen.
– Näin vaalipiirikohtaisella äänikynnyksellä täydennettynä nyt käsillä oleva esitys antaisi vaalipiirikohtaista ehdokasta äänestäneille toivon oman ehdokkaan läpi saamisesta.
Esko-Juhani Tennilä (vas.) arvosteli esitystä siitä, että siinä kansanedustajien maakunnallisuus korvataan valtakunnallisuudella. Lisäksi myös hän vastusti äänikynnystä.
– Nyt kansanedustajat on valittu joko puolueen tai valitsijayhdistyksen saaman maakunnallisen kannatuksen perusteella. Tämä on sitonut valitut tiukasti maakuntaansa, mikä side on minusta tarpeen säilyttää jatkossakin.
Nykyistä parempi
Pentti Tiusanen (vas.) muistutti nykyisestä piilevästä äänikynnyksestä.
– Se on todella suuri Itä- ja Pohjois-Suomessa verrattuna Uuteenmaahan. Kun perustuslakivaliokunnassa on päästy demokratian kannalta parempaan ratkaisuun kuin mitä oli alkuperäinen hallituksen esitys, halutaan kuitenkin viedä tämä asia suureen valiokuntaan ja sitä kautta kääntää jälleen korkeampi valtakunnallinen äänestyskynnys, hän päivitteli.
Myös Annika Lapintie (vas.) piti äänikynnystä esityksen suurimpana epäkohtana.
– On todella ikävä, jos nyt hallitusryhmät aikovat vielä nostaa äänikynnyksen takaisin kolmeen prosenttiin.
Erkki Virtanen (vas.) aikoi äänestää lopullisessa äänestyksessä uudistuksen puolesta, vaikka piti äänikynnystä vakavana ongelmana. Hän totesi, että vaalilain ongelmia ei ole onnistuttu ratkaisemaan kymmenien vuosien yrityksistä huolimatta.
– Kun nyt on saavutettu tällainen ratkaisu, joka on selkeästi parempi kuin voimassa oleva järjestelmä, niin en voi ymmärtää, miksi kansanvaltaa ei edistettäisi.
Hänestä äänikynnys voisi olla enintään kaksi prosenttia. Hän kuitenkin aikoi äänestää uuden lain puolesta äänikynnyksen koosta riippumatta:
– Äänikynnyskin on tarpeeksi pieni hinta siitä, että tämä koko järjestelmän oikeudenmukaisuus näin merkittävästi paranee, hän perusteli.
Hän piti tiistain keskustelua ylipäätään omituisena.
– On alkanut tuntua siltä, että ikään kuin yksilöt tai alueet tulevat tärkeämmiksi kuin koko kansan oikea suhteellinen edustettavuus.
Hän näki puoluejärjestelmän suomalaisen demokratian vankkana selkärankana.
– Jos minä sattuisin saamaan juuri sen verran ääniä, että järjestelmä johtaisi siihen, että minä menettäisin tasauspaikkojen seurauksena oman paikkani, niin toivoisin, että sen mieluummin saisi Esko-Juhani Tennilä kuin Markku Rossi.
Rossi on Virtasen vaalipiirin Pohjois-Savon keskustalainen kansanedustaja.
Sasikin hämmensi
Myös suurin oppositiopuolue SDP vastustaa uudistusta. Sen edustajat pitivät esitystä sekavana ja vaikeaselkoisena. Se yhdistäisi pieniä vaalipiirejä ja jakaisi suuria.
Hallituspuolueiden edustajista kokoomuksen Tuulikki Ukkola aikoo äänestää lain hylkäämisen puolesta. Myös ruotsalaisen eduskuntaryhmän odotetaan hajoavan.
Sekavassa keskustelussa ihmetystä herätti myös perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.). Hän totesi, että esityksessä on paljon hyviä elementtejä, mutta se ei ole ongelmaton, ja kehotti eduskuntaa harkitsemaan vielä, onko uudistus tarkoituksenmukainen.
– Ymmärsin Sasin puheen hautajaispuheeksi tälle esitykselle, Tennilä tulkitsi.
uutiskirje 
