Työkyvyn ja työhyvinvoinnin edistämisen pitäisi olla keskeinen osa johtamista kaikissa yrityksissä, sanoo Elinkeinoelämän keskusliitto.
EK julkisti ohjeensa työkykyjohtamisesta keskiviikkona. Työantajapuoli sitoutui ohjeistuksen laatimiseen työurien pidentämistä pohtineessa Ahtelan työryhmässä.
EK:n malli pureutuu ensisijaisesti työuran keskivaiheeseen. Työkykyä johtamalla voidaan EK:n mukaan vähentää sairauspoissaoloja, ehkäistä työkyvyttömyyseläkkeitä ja edistää pidempiä työuria. Keinoina ovat muun muassa sairauspoissaolojen hallinta, työkyvyttömyysriskin tunnistaminen ja kiireen hallinta.
– Työuran pidentyminen tapahtuu nopeimmin juuri siten, että ihmiset viihtyvät pidempään töissä myös nykyisten eläkejärjestelyjen puitteissa, EK:n puheenjohtaja Ole Johansson toteaa.
EK on puhunut voimallisesti eläkeiän nostosta. Työkykyjohtamisen mallissa eläkeikään ei puututa.
– On selvää, että myös matematiikkaan on pureuduttava, mutta nykyisissäkin raameissa voidaan tehdä aika paljon, Johansson sanoo.
Työhyvinvointi on ulkoistettu
Yrityksissä on jo laajasti käytössä erilaisia työkykyjohtamisen keinoja. Toiminta ei Johanssonin mukaan kuitenkaan ole aina tarpeeksi järjestelmällistä. Yksi virhe on, ettei työkykyä johda ylin johto.
– Työhyvinvointi on johdon asia. Vastuuta ei voi sysätä henkilöstöosastolle tai työterveysasemalle, Johansson painottaa.
Toimihenkilöiden ongelma
Masennus ja työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen koskevat EK:n mukaan erityisesti ylempiä naispuolisia toimihenkilöitä.
– Naisilla on työasioiden lisäksi kotiasiat huolehdittavana. Työ myös kuluttaa voimavaroja aiempaa enemmän. Tietoturva pitää hallita ja on otettava enemmän vastuuta, EK:n ylilääkäri Jan Schugk kertoo.
Yrityksissä pitäisi Schugkin mukaan miettiä, miten kiirettä voidaan ehkäistä. Esimerkiksi palavereja voidaan vähentää, jotta aikaa jää työn tekemiselle.
Pidempään työstä poissaolevia on EK:n mukaan seurattava aktiivisesti. Työntekijän töihin paluuta pitää pohtia jo hyvissä ajoin sen sijaan, että vain odotettaisiin parantumista. Valtiosihteeri Eeva Kuuskoski esitti tiistaina, että 90 päivän sairausloman jälkeen työterveyslääkärin tulisi arvioida työkykyä uudestaan.
– Ei se tietenkään aina johda siihen, että työhön voi palata, mutta ainakin mahdollisuus on olemassa, Schugk sanoo.
Työpaikalta taas pitäisi olla aktiivisesti yhteydessä poissaolevaan työntekijään.
– Yleinen harhaluulo on, ettei sairauden vuoksi töistä poissaolevaan henkilöön saisi pitää yhteyttä. Poissaolija voi päinvastoin luulla, ettei hänestä välitetä. Jos yhteyttä ei pidetä, kynnys palata töihin kasvaa etenkin mielenterveysongelmissa.
EK:n laskelmien mukaan työkyvyttömyyseläkkeiden määrän puolittaminen pidentäisi työuria 1,5 vuotta.
uutiskirje 
