Pertti Koistinen vaatii sosiaalipoliittisia uudistuksia pelkän murenevien hyvinvointipalvelujen puolustamisen sijaan. Hän pitää perusturvan kehittämistä avainasiana.
Perusturvan kehittämisessä Koistinen hylkää demarien ja ay-liikkeen ajaman ja puolustaman ansiosidonnaisen vakuutusturvan.
– Se ei vastaa enää nykyistä työelämää tai yhteiskuntaa, jossa yhä useampi tekee pätkätöitä, on toistuvasti tai pitkittyvästi työttömänä tai tekee freelance-tyyppistä työtä.
Kasvava eriarvoisuus ei tuota kestävää ja kilpailukykyistä taloutta.
Koistinen tietää, että näihin ryhmiin pudotaan vakituisista työsuhteista muun muassa silloin, kun globalisaatio siirtää työn halvan kustannustason maihin. Työelämään myös tullaan pätkätöiden kautta.
– Ansiosidonnainen sosiaaliturva ei tämän kasvavan joukon osalta toimi. Tarvitaan uuden sukupolven sosiaalivakuutusta – ei hyvinvointivaltion puolustamista vaan sosiaalipoliittisia uudistuksia.
Vasemmistolta ja ay-liikkeeltä Koistinen kaipaa reipasta otetta hyvinvointipalvelujen kehittämiseksi koulutuksen, terveydenhuollon, vanhuspalvelujen ja muilla sektoreilla. Hän myöntää, ettei tehtävä ole helppo ja vaatii kovaa vääntöä.
Vaikeaa voi olla myös ajattelutavan muuttaminen, vaikka se voikin olla välttämätöntä.
– Esimerkiksi ammattiliittojen tulisi nähdä ja ajaa asioita laajemmasta kuin oman alansa tai jäsenkuntansa lähtökohdasta.
Kehitys on ollut
eriarvoistavaa
Pertti Koistisen piti puhua Enon Louhitalolla ahneudesta: onko se ainoa arvo tämän päivän Suomessa ja uhrataanko työ ahneuden alttarille. Professori vaihtoi sujuvasti aiheen yhteiskunnan eriarvoistavaan kehitykseen ja miten se muutetaan tasa-arvoisuuden uralle.
Koistinen lähti siitä, että samalla kun suomalainen yhteiskunta on 1980-luvulta merkittävästi vaurastunut, on se samalla jakaantunut. OECD-maista tuloerot ovat kasvaneet eniten Suomessa ja Saksassa. Köyhyys alkaa jo periytyä.
– Etäisyys eri yhteiskuntaryhmien välillä on kasvanut. Kasvava eriarvoisuus ei tuota kestävää ja kilpailukykyistä taloutta, Koistinen totesi ja näki perussuomalaisten gallup-kannatuksen nousun eriarvoisuutta synnyttävän politiikan hedelmänä.
Hän ei syyllistänyt vain 1990-luvun alun Ahon hallitusta tai nykyistä porvarihallitusta, vaan totesi myös Lipposen hallitusten tehneen ”lipposia”. SDP:tä Koistinen moitti epäonnistumisesta.
Rikkaat varastaneet
köyhiltä itselleen
Hiljaiseksi vallankumoukseksi Koistinen nimesi talouden rakennemuutoksen, jossa suuryritykset ovat pystyneet ulkoistamaan riskinsä yhteiskunnan ja työntekijöiden kannettavaksi. Hän piti sitä yhtenä mekanismina, jolla tuotetaan sosiaalista etäisyyttä.
– Meillä keskustellaan aika ajoin, pitäisikö rikkailta ottaa lapsilisät pois. Köyhiltähän se on jo otettu: meillä on 15 000 lapsiperhettä, joilta lapsilisät on viety. Päinvastoin kuin Robin Hood -sosiaalipolitiikassa, jossa progressiivisen verotuksen ja tulonsiirtojen avulla yhteiskunta ottaa rikkailta ja antaa köyhille, meillä rikkaat ovat varastaneet köyhiltä itselleen.
Koistinen ei kovin hyvää arvosanaa antanut myöskään Sata-komitean työlle, eikä siinä mukana olleille ay-liikkeen edustajille.
– On vallinnut yhteiskunnan ongelmien ytimen tunnistamisen harha. Perusturva on pirstaleista ja sen taso vaihtelee. Perusturvan pitäisi olla yhtenäistä, sen tasoa olisi korotettava ja sen olisi lisättävä oikeudenmukaisuutta. Reformien pitää vähentää eriarvoisuutta, niissä pitää olla tasoittavaa vaikutusta, professori vaati.
Koistisen mukaan asiantuntijat ovat yrittäneet parhaansa. Kehitys on nähty ja siitä on varoitettu, mutta ay-liikkeen ja poliittisen vasemmiston edustajat ovat olleet mukana eriarvoistavassa politiikassa.
– Ei sellaista demarit tai vasemmistoliitto voi kestää, kuin hiipuakseen. Nyt olisi korkea aika muuttaa kurssia.
lehti 