Aseistakieltäytyjäliiton mielestä siviilipalveluksen kehittämistyöryhmän keskiviikkona julkistetussa mietinnössä on omat ansionsa, mutta se ei liiton mukaan kuitenkaan kykene tarjoamaan riittävää pohjaa siviilipalveluksen ongelmien korjaamiselle. Vaikka Aseistakieltäytyjäliitto on aseistakieltäytyjien etujärjestö, sitä ei kutsuttu mukaan työryhmään.
Työryhmän mukaan siviilipalvelusjärjestelmää on ryhdyttävä kehittämään aktiivisesti. Vuoteen 2020 mennessä siviilipalveluksen tulisi olla merkittävä julkisen edun mukainen voimavara, jonka tulisi hyödyttää yhteiskuntaa nykyistä paremmin.
Työryhmä haluasi saada palvelusjärjestelmän selkeämmin valtion ohjaukseen ja se esittää siviilipalvelusjärjestelmän hallintoon liittyvien tehtävien valtiollistamista. Tätä varten perustettaisiin Suomen siviilipalveluskeskus, joka toimisi työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla erillisenä virastona.
Hyödyllisiin palvelupaikkoihin
Työryhmä esittää, että siviilipalvelusvelvollisia tulisi aktiivisesti ohjata yhteiskunnan kannalta mahdollisimman hyödyllisiin palvelupaikkoihin. Lisäksi työryhmä esittää, että siviilipalveluskeskus osoittaisi työpalveluspaikan niille, jotka eivät työpalveluspaikkaa saa itse järjestettyä.
Kaikille palvelukseen osallistuville tulee löytää mielekäs paikka suorittaa palvelus.
Naisilla tulisi olla mahdollisuus suorittaa siviilipalvelus samaan tapaan kuin asepalvelu. Siviilipalvelusvelvollisia tulisi varusmiespalvelun tavoin myös kannustaa ja ohjata nykyistä enemmän terveisiin elämäntapoihin ja liikuntaharrastukseen.
Ei osaksi kriisinhallintaa
Aseistakieltäytyjä liiton mielestä myönteistä työryhmän raportissa on, että se esittää luopumista tavoitteesta käyttää siviilipalvelusvelvollisia kriisitilanteessa joissakin erityisissä tehtävissä.
– Viime vuosina esiintynyt ajatus siviilipalveluksen kytkemisestä yhteiskunnan kriisivalmiuksien parantamiseen on ollut perusteiltaan ideologinen, eikä sille ole löytynyt käytännön tarvetta. Toivottavasti työryhmämietinnön jälkeen tämä vihdoin uskotaan.
Työryhmän kanta, jonka mukaan asevelvollisten ja siviilipalvelusvelvollisten yhteisiä koulutussisältöjä ei tule toteuttaa ”keinotekoisesti”, on liiton mukaan järkevä. Se kannattaa myös ajatusta, että kesken varusmiespalveluksen siviilipalvelukseen siirtyvät pyrittäisiin saamaan suorittamaan sivaria mahdollisimman pian.
Puutteena liitto pitää sitä, että työryhmä ei kiinnitä huomiota siviilipalvelusta suorittavien heikkoon taloudelliseen ja sosiaaliseen asemaan.
Palvelusaikaa ei haluta lyhentää
Mietinnön vastaanottanut työministeri Anni Sinnemäki (vihr.) ilmoitti henkilökohtaisesti olevansa valmis lyhentämään palveluksen kokonaiskestoa 10 kuukauteen eli lähemmäksi varusmiespalvelun keskimääräistä pituutta. Työryhmässä oli eriäviä näkemyksiä siviilipalveluksen pituudesta.
Aseistakieltäytyjäliitto pitää siviilipalvelusta suorittavien yhdenvertaisuuden kannalta hyvin kyseenalaisena työryhmän ehdotusta kokonaisrasittavuusajattelun soveltamisesta myös siviilipalveluksen sisällä.
uutiskirje 
