Tilastokeskuksen tutkijan Anna Pärnäsen väitöstutkimus vahvistaa näkemystä, jonka mukaan työttömyyseläkeputkea on käytetty työpaikoilla henkilöstön vähentämiseen sukupolvisopimuksen mukaisesti niin, että vanhemmat ovat luopuneet työpaikoistaan nuorempien hyväksi.
Viime perjantaina Jyväskylän yliopistossa tarkastetun väitöstutkimuksen mukaan työttömyyseläke ja niin sanottu työttömyyseläkeputki on ollut useissa organisaatioissa käytössä irtisanomistilanteissa.
Työttömyysreitti on Pärnäsen mukaan nähty perusteltuna väylänä vähentää henkilöstöä, koska sen on katsottu takaavan irtisanotulle kohtalaisen toimeentulon.
– Työttömyysputkeen siirtyminen ja työnteon lopettaminen ennen vanhuuseläkeikää oli yhtäältä haluttua, toisaalta työn jättäminen oli myös vastentahtoista. Joissakin organisaatioissa oli varsin vahva sukupolvisopimus siitä, että vanhempien tuli luopua työpaikoistaan nuorempien eduksi.
Pärnäsen tutkimusaineisto koostuu kymmenessä organisaatiossa vuosina 2000 ja 2001 viidellä paikkakunnalla Suomessa tehdyistä haastatteluista. Tutkimuksen mukaan organisaatioilla on ollut erilaisia ikäpoliittisia linjoja suhteessa henkilöstöönsä.
Haasteena työurien pidentäminen
Teollisuusalan yrityksissä tehtiin Pärnäsen mukaan ikäpoliittinen käänne 2000-luvun taitteessa. Aikaisemmin yrityksissä suosittiin työttömyyseläkeputken käyttöä irtisanomistilanteissa, eikä työssä pitkään pysymiseen juuri kannustettu. Uhkaavan työvoimapulan, menetetyn hiljaisen tiedon, työttömyyseläkeputken kustannusten ja yleisen ilmapiiriin muutoksen vuoksi yrityksissä on pyritty työurien pidentämiseen ja välttämään varhaista työstä poistumista.
– Julkisella sektorilla henkilöstön korkea keski-ikä ja uhkaava työvoimapula ovat saaneet organisaatiot kaikkein selkeimmin kannustamaan työssä pitkään pysymiseen. Samaan aikaan rekrytoinnissa on kuitenkin suosittu nuoria, kertoo Pärnänen.
Yksityisissä palvelualan yrityksissä, kuten tavaratalo- ja ravintolaketjussa, ikä on markkinatekijä, kun henkilöstön ikä on osa palvelun tuottamista. Yrityksissä on harjoitettu jaottelua asiakaskunnan perusteella: nuoret tarjoilijat nuorille asiakkaille ja keski-ikäiset myyjät hieman vanhemmalle asiakaskunnalle.
Työurien pidentäminen ja 55–64-vuotiaiden työllisyysasteen nostaminen on keskeinen yhteiskuntapoliittinen tavoite. Joissakin yrityksissä työurien pidentämiseen ei kuitenkaan ole tähdätty, vaan on käytetty työttömyysreittiä tarvittaessa irtisanomisväylänä.
Töihin palkataan mieluiten nuoria
Nuorten suosimista työhönotossa on Pärnäsen mukaan perusteltu erityisesti vanhalla ikärakenteella.
– Työnantajilla ei ollut erityisen kielteisiä asenteita ikääntyneitä kohtaan, vaan minkä ikäinen tahansa saattoi olla hyvä työntekijä. Nuorten palkkaamisen taustalla oli organisaatiotason syitä, kuten tarve siirtää tietotaitoa eteenpäin.
lehti 