Välikysymys hoidetaan vauhdilla pois vaalien alta
Eduskunta käsittelee illalla tiistaina Vasemmistoliiton välikysymystä. Välikysymyksellä yritetään selvittää, mihin Suomi sitoutui viime perjantaina Euroopan talouden vakauttamisneuvotteluissa, joissa olivat läsnä euromaiden johtajat.
Vasemmisto jätti välikysymyksen maanantaina ja se tuodaan pikavauhtia keskusteluun. Tiistain piti olla eduskuntakauden viimeinen täysituntopäivä ja tästä pidettiin kiinni, vaikka eduskunta olisi voinut vielä palata välikysymysistuntoon myöhemmin. Päättäjäisensä eduskunta pitää vasta 12. huhtikuuta.
Hallituspuolueet halunnevat haudata eduskuntavaalien kannalta ikävän, taloutensa sotkeneiden euromaiden tukemisen tiistai-iltaan mahdollisimman kauas vaaleista.
Välikysymykseen vastaa pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) ja sitä seuraava keskustelu käydään poikkeuksellisesti nopeatahtisena eli eduskuntaryhmien ryhmäpuheenvuorot ovat viiden minuutin pituisia.
Ristiriitaisia viestejä
Vasemmistoliitto päätti välikysymyksen jättämisestä sunnuntaina, koska keskustelu Suomen sitoumuksista oli käynyt perjantaista lähtien ristiriitaisena.
Pääministeri Mari Kiviniemen mukaan Suomi ei sitoutunut tukemaan talousvaikeuksissa kamppailevia euromaita entistä isommalla rahasummalla, mutta eurooppalainen lehdistö ja johtavan euromaan Saksan liittokansleri Angela Merkel arvioivat toisin.
– Pääministerin tiedote antaa tietoisesti sen kuvan, että hallitus ei euromaiden kokouksessa sitoutunut tuen lisäämiseen, välikysymyksessä todetaan ja lainataan pääministerin perjantaina antamaa tiedotetta, jossa sanotaan seuraavaa:
”Olemme yhteisesti sitoutuneet 440 miljardiin, mutta nyt voimme todeta, että tarvetta takuiden kasvattamiseen ei tällä hetkellä ole. Väline pystyy suoriutumaan tehtävästään nykyiseltä pohjalta. Tämä on meille keskeinen linjaus.”
Välikysymyksessä muistutetaan Merkeliä ja kansainvälisiä tietotoimistojen sanoneen, että euromaat sitoutuivat tilapäisen tuen kasvattamiseen nykyisestä 250 miljardista eurosta 440 miljardiin euroon.
Se käy ilmi myös perjantain kokouksen asiakirjasta:
”Ennen EVM:n voimaantuloa Euroopan rahoitusvakausvälineen sovittu 440 miljardin euron suuruinen lainanantokyky asetetaan täysimääräisesti käyttövalmiuteen.”
Välikysymyksessä todetaan myös asiakirjojen kertovan, että aikanaan pysyväksi muuttuvan tukimekanismin kooksi sovittiin reaalisesti 500 miljardia euroa.
– Siten tässäkin nykyinen reaalisesti 250 miljardin väliaikainen tuki kaksinkertaistuu, välikysymyksessä sanotaan.
Vaikutusta kansalaisten arkeen
Välikysymys arvioi pääministerin tiedotteen pyrkineen korostamaan torjuntavoittoa tuen kasvattamisessa, vaikka hallitus on sitoutunut kaksinkertaistamaan Suomen vastuut nykyisestä kahdeksasta miljardista.
– Kyse on suuresta uudesta tukisitoumuksesta samaan aikaan, kun toisaalta vaaditaan julkisen talouden säästöjä, jotka varmasti vaikuttavat niin kansalaisten palveluihin kuin etuuksiinkin, välikysymyksessä painotetaan.
Välikysymyksen allekirjoittajat toteavat, että hallituksen olisi tullut antaa eduskunnalle tiedonanto asiasta niin, että siitä olisi käynyt selkeästi ilmi, mihin hallitus haluaa Suomen sitoutuvan toisten jäsenmaiden hyväksi. Silloin eduskunta olisi voinut ottaa kantaa uusiin miljarditukiin.
Iltamyöhällä pikapikaa
Välikysymysäänestykset toimitetaan jo tiistaina välikysymyskeskustelun päätteeksi.
Välikysymykseen tarvitaan 20 allekirjoittajaa kansanedustajista. Vasemmiston 17-henkisen eduskuntaryhmän lisäksi välikysymyksen allekirjoittivat Kristillisdemokraattien Bjarne Kallis ja SDP:n Marjaana Koskinen ja Esa Lahtela. Lopulta allekirjoittajia oli yhteensä 32.
Opposition eduskuntaryhmät vasemmiston ryhmää lukuunottamatta pääsivät vasta tänään keskustelemaan siitä, ovatko ne välikysymyksen takana. Maanantaina SDP:n Erkki Tuomioja sanoi Ylen A-studiossa, että hänen ryhmänsä ei ole.
Tukea oikealta
Hallituspuolueista RKP:stä on ihmetelty Kiviniemen puheita.
– Kiviniemen lehdistötiedote on harhaanjohtava ja ymmärrän hyvin, että asiasta tehdään välikysymys, RKP:n europarlamentaarikko Carl Haglundin sanoi maanantaina STT:lle.
– Brysselissä ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että perjantain päätös merkitsee sitä, että lainatakuut nousevat. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomen vastuu kasvaa.
uutiskirje 
