Projektijohtaja Timo Nikinmaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta katsoo, että Suomessa kannattaa ja on mahdollista harjoittaa tuotannollista toimintaa.
Hän sanoo torstaina julkistetussa tutkimuksessa ”Antaa valojen palaa – teollisuutta tarvitaan”, että valmistavan teollisuuden toimintaedellytyksiä kannattaa vahvistaa talous– ja elinkeinopolitiikalla.
– Korkean jalostusasteen toiminnotkin pysyvät varmemmin Suomessa, jos täällä on riittävästi tuotantoverkoston solmukohtia eli valmistusta.
– Tuotannon pois siirtymisellä on kokonaistuotantoon ja ulkoiseen tasapainoon epätoivottavia vaikutuksia, joita on vaikea korjata, Nikinmaa päättelee.
Hän torjuu käsityksiä, että tuotannon siirtyminen Suomesta alhaisten työvoimakustannusten maihin on väistämätöntä. Nikinmaan vastalääke tälle on tehostaa toiminnan organisointia, hyödyntää tuotannossa entistä enemmän automaatiota ja kehittää aikaisempaa parempia tuotteita.
– Lisäksi työvoimakustannusten ero kapenee koko ajan, koska kehittyvissä maissa palkat nousevat nopeammin kuin kehittyneissä maissa.
– Tuottavuutta nostavat investoinnit kotimaahan luovat pysyvää kilpailuetua, Nikinmaa kirjoittaa.
Teollisuus vahvistaa ylijäämää
Nikinmaan mukaan teollisen tuotannon siirtyminen ulkomaille heikentää kotimaan kauppa– ja vaihtotasetta. Tuotettu arvonlisäys myös pienenee. Lisäksi arvonlisäyksen rakenne muuttuu. Toimintaylijäämän suhteellinen osuus nousee ja palkkojen suhteellinen osuus laskee, Nikinmaa huomauttaa.
Yhdysvalloista voi hänen mielestään tehdä sen päätelmän, ettei kasvavaa kauppataseen alijäämää ole helppo kattaa palvelujen viennistä tai suorista sijoituksista saatavilla tuloilla.
Nikinmaan analyysi 21 teollisuusmaasta osoittaa, että teollisuuden bkt–osuuden ja vaihtotaseen välillä on riippuvuus. Teollisuuden pieneen osuuteen bkt:sta liittyy vaihtotaseen vaje, korkeaan bkt–osuuteen vaihtotaseen ylijäämä.
Verotus vetää tai työntää
Nikinmaa toteaa, että ”vastoin yleistä käsitystä kehittyvien maiden nousu ei ole perustunut pelkästään mataliin palkkoihin”. Ne eivät ole hänen mielestään merkittävä kilpailuetu pääoma- ja tietointensiivisessä tuotannossa, kuten puolijohteiden valmistuksessa.
– Elektroniikkateollisuuden tuotannon painopiste on siirtynyt kehittyneistä maista Aasiaan pitkälti verohelpotusten sekä osaksi tuontitullien vauhdittamana.
Uusiin investointeihin kohdistuvasta verotuksesta tehdyn selvityksen perusteella Nikinmaa katsoo, että yritysten verotuksen keventäminen edistäisi Suomessakin kilpailukykyä vahvistavia investointeja.
lehti 