Liikunnan tärkeys terveyden edistäjänä on tunnustettu. Viimeisimmät tutkimustulokset liikalihavuuden lisääntymisestä ja fyysisen aktiivisuuden vähentymisestä kertovat kuitenkin, ettei tieto johda toimintaan.
Huoli lasten liikkumisen vähäisyydestä kokoaa eri alojen asiantuntijat kansainväliseen lasten ja nuorten liikuntaa käsittelevään ICEPA 2011 -kongressiin Vuokattiin 7. – 9. huhtikuuta.
Vuokatin kongressissa 32 tutkijaa eri maista esittelee 140 osallistujalle erilaisia toimia ja niiden testattuja vaikutuksia liikunta-aktiivisuuteen.
– Lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden kohentaminen on nostettu kongressin pääteemaksi ensimmäistä kertaa. Kuulemme tuoreita tutkimustuloksia liittyen esimerkiksi istumatyön ja liikalihavuuden aiheuttamiin terveysriskeihin, kertoo järjestelytoimikuntaan kuuluva professori Jarmo Liukkonen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden laitokselta.
Käytännön keinot haussa
Kongressin yksi päätavoite on Liukkosen mukaan etsiä käytännön ratkaisuja erityisesti varhaiskasvatuksen, urheilujärjestöjen ja koulujen toimijoille liikunnallisen aktiivisuuden lisäämiseen.
Pääpuhujia kongressissa ovat englantilainen professori Stuart Biddle, joka selventää passiivisen ajan käsitettä ja merkitystä, alle kouluikäisten fyysisen aktiivisuuden lisäämistä tutkiva professori Greet Cardon Belgiasta sekä kanadalainen professori Mark Tremblay, joka erittelee liikunnallisuuden mittaamisen vaikeuksia.
Kongressin järjestävät Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian Snowpoliksen yksikkö Vuokatissa sekä yliopiston liikuntatieteiden laitos.
lehti 