Vähän villoja kertyi valtioneuvoston kanslian koppaan, kun se kysyi ministeriöltä säästökohteita ensi vaalikaudeksi. Ministeriöt eivät ole kovin hanakoita leikkaamaan menojaan supistamalla toimintojaan.
Valtioneuvoston kanslia pyysi tammikuussa lähetetyllä kirjeellä ministeriöiden kansliapäälliköitä valmistelemaan kokonaisvaltaisen arvion hallinnonalansa toiminnasta ja menorakenteesta.
Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan kaikkiaan noin 20 miljardin euron menoista 90 prosenttia on lakisääteisiä siirtomenoja kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille. Suurimpia menoeriä ovat eläkkeet, perhe-etuudet, työttömyysturva ja sairausvakuutus.
Vastauksessa todetaan, että STM:n hallinnonalalla on viime vuosina toteutettu merkittävät sisäiset rakenneuudistukset ministeriöissä, virastoissa ja laitoksissa sekä aluetasolla eikä lisäuudistuksiin ole tällä hetkellä tarvetta.
Konkreettisia menoleikkauksia ei STM:n vastaukseen sisälly.
Kokoamalla säästöjä
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan menot ovat tänä vuona 6,7 miljardia euroa.
Ministeriö selvittäisi erillisten ammatillisten perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmien kokoamista yhteen. Mahdollista olisi selvittää myös työvoimapoliittisen ammatillisen koulutuksen yhdistämistä samaan järjestelmän, todetaan OKM:n vastauksessa.
Ministeriön konserniohjaus ja -rakenne kaipaa uudistusta. Tehdyn selvityksen mukaan hallinnonalan virastokenttä tiivistyisi 16 virastosta seitsemään.
Valtiovarainministeriö hankkisi 110 miljoonan euron vuotuiset säästöt tehostamalla ja laajentamalla keskitettyä valtion hankintamallia Hansel Oy:n puitteissa. Hansel on Suomen valtion yhteishankintayksikkö.
Myös valtion virastoille ja laitoksille tilapalveluja tuottavan Senaattikiinteistön toiminnan tehostamisella saadaan säästöjä, VM uskoo. Valtion henkilöstön vähetessä säästöjä syntyy, kun toimitilakäyttö supistuu noin 15 prosentilla.
Työ- ja elinkeinoministeriön kuusi politiikkalohkoa nielevät kaikkiaan 3,3 miljardia euroa, noin 7 prosenttia valtion budjetista. TEM:n budjetista joka viides euro, noin 650 miljoonaa, kuluu toimintamenoihin.
Valtion tuottavuusohjelman aiheuttamat henkilötyövuosivähennykset merkitsevät noin 30 miljoonan euron säästöjä kolmen tulevan vuoden aikana.
Ministeriö arvioi, että kehyskaudella 2012 – 2015 toimintamenoissa saavutetaan 1 – 4 prosentin säästöt.
TEMin mielestä tarkasteluun pitää ottaa mm. työllisyysperusteisten siirtomenojen ja alueellisen kuljetustuen vaikuttavuus ja yksinyrittäjätukien tarkoituksenmukaisuus.
”Ei säästöpotentiaalia”
Liikenne ja viestintäministeriön virastojen ja laitosten toimintamenoissa ei kansliapäällikkö Harri Pursiaisen mukaan ole merkittävää säästöpotentiaalia. Kansliapäällikkö näkee EU-lainsäädännön tuomien lisätehtävien hoitamisen haasteelliseksi.
Hallinnonalan määrärahat ovat runsaat kaksi miljardia euroa, noin 4 prosenttia valtion budjetista. Merkittävimmät menokohteet ovat liikenneverkon ylläpito ja kehittäminen.
Ministeriön mukaan tulisi jatkaa uusien rahoitusmallien ja myös yhteisrahoitushankkeiden edistämistä ottamalla käyttöön Infra Oy. Pitkän aikavälin, 2 – 3 hallituskauden investointisuunnitelmalla ja sen riittävällä rahoituksella voitaisi ministeriön mukaan saavuttaa noin 10 prosentin eli noin 40 miljoonan euron vuosisäästöt.
Yleisradion lupamaksujen keräämisestä luopuminen toisi noin 9 miljoonan euron säästöt.
Puolustusvoimat uudistuu
Noin 1,3 miljardin menoilla ja 3 prosentin budjettiosuudellaan sisäasiainministeriö kuuluu ministeriöistä pienimpiin rahanreikiin.
Ministeriö hankkisi säätöjä tehostamalla maahanmuuton viranomaistoimintaa mm. nopeuttamalla turvapaikkatukintaa ja nopeuttamalla päätösten käsittelyä.
Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa sisäministeriö haluaa tehostaa ja esittää perustettavaksi 40 uutta taloustutkijan virkaa.
Puolustusministeriön hallinnonala niele vajaat 3 miljardia euroa. Ministeriö toteaa, että puolustusvoimien uudistus on jo aloitettu ja kustannuspaineet otetaan hallintaan mm. hallinto- ja joukko-osastorakennetta supistamalla, luopumalla tarpeettomista alueista ja toimitiloista sekä kehittämällä kumppanuuksia, kansainvälistä yhteensopivuutta ja yhteistoiminta.
Eurooppa-tiedotus lopetetaan
Ulkoministeriön määrärahat ovat noin 1,3 miljardia euroa ja se tekee 2,5 prosenttia valtion talousarviosta. Merkittävin menoerä on kehitysyhteistyömenot, jonka taso perustuu kansainvälisiin velvoitteisiin.
Koska edustuston kokonaiskustannuksista merkittävä osa on kiinteitä kustannuksia, voidaan kustannuksia karsia merkittävästi vain edustustoja sulkemalla, UM toteaa.
Selkeänä säästötoimena ministeriö on valmis sulkemaan EU-kansalaisviestinnän yksikön Eurooppa-tiedotuksen. Perusteluna on, ettei muissakaan EU-maissa ole sellaista ja verkkoviestinnän kehitys on vähentänyt kansalaisviestinnän tarvetta.
Eurooppa-tiedotuksen 19 maakunnallisessa toimipisteessä työskentelee 27 henkilöä. Yksikön kokonaismenot ovat 2,2 miljoonaa euroa vuodessa.
Maa- ja metsätalousministeriön vastauksesta ei löydy konkreettisia leikkauskohteita.
Ministeriö toteaa, että tärkein tapa vaikuttaa Suomen budjettitalouteen on vaikuttaa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamiseen eli tukimuotoihin ja EU:n rahoitusosuuksiin. Tavoitteena on kansliapäällikkö Jarmo Vaittisen mukaan maataloustuen kokonaistason säilyttäminen ja että EU:n rahoitusosuus on mahdollisimman suuri.
Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan menot ovat tänä vuonna 2,8 miljardia euroa eli 5,6 prosenttia valtion budjetin loppusummasta.
Ympäristöministeriön menot ovat tänä vuonna yhteensä runsaat 320 miljoonaa euroa, mikä tekee 0,6 prosenttia valtio talousarviomenoista.
Ministeriö huomauttaa, että hallinnonalan pienuudesta johtuen säästö- ja kehittämisehdotukset eivät rajoitu vain omalle hallinnonalalle vaan edellyttävät yhteistyötä maa- ja metsätalousministeriön ja muiden ministeriöiden kanssa.
uutiskirje 
