Järvien tiedot saa nyt yhdeltä sivustolta

Myös mökkijärven kalaston voi selvittää

Internetissä on avattu Suomen järvien tiedot kokoava sivusto. Järviwiki-palvelusta löytyy oma sivunsa jokaiselle vähintään hehtaarin kokoiselle järvelle.

Palvelu toimii lähes samalla tavalla kuin Wikipedia-verkkotietosanakirja. Kuka tahansa voi käydä rekisteröitymisen jälkeen lisäämässä sivuille tietoja esimerkiksi mökkijärvestään.

Lisäksi sivuilla on asiantuntijoiden koostamaa tietoa muun muassa levähavainnoista. Vastaavia tietoja odotetaan myös kansalaisilta.

– Koko idea tuli siitä, että tarvitsemme tietoja muun muassa leväkukinnoista huomattavasti laajemmalta alueelta kuin pystymme viranomaistyönä tuottamaan, kertoo verkkotoimittaja Matti Lindholm sivustoa ylläpitävästä Suomen ympäristökeskus SYKEstä.

Sivuston perimmäinen tarkoitus on vesien suojelu.

– Toivomme, että järvet otettaisiin paremmin huomioon, kun niistä on saatavilla paremmin tietoa ja ihmiset voivat itsekin tuottaa sisältöä. Myös ihmisiltä saatava tieto tehostaa vesien suojelua. Sen avulla vesistöjä koskevia päätöksiä voidaan tehdä eri tavalla.

Järviwikistä voi hakea järviä muun muassa nimen, koon, syvyyden ja sijaintikunnan mukaan. Kalastuksesta kiinnostuneille sivuilla on jo nyt Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesistökohtaiset tiedot kalalajeista. Jokainen voi myös lisätä myös omia kalahavaintojaan.

Maakuntajärvet valitaan avoimella äänestyksellä

Järviwiki-sivustolla (www.jarviwiki.fi) on käynnissä äänestys, jossa maakunnille valitaan maakuntajärvet nimikkokukkien- ja lintujen tavoin. Kilpailun yhteydessä kerätään myös tietoa siitä, mitä suomalaiset järvissä arvostavat: esteettistä kokemusta, puhdasta vettä vai kalastusta ja uimista.

Ehdotuksia saa tehdä elokuun puoliväliin asti myös kirjeitse. Varsinainen kisa käydään syyskuussa.

Voittaja on järvi, joka saa maakunnassaan eniten ääniä. Sama järvi voi tulla valituksi useammassa kuin yhdessä maakunnassa.

– Ellei näin meneteltäisi, moni merkittävä järvi, esimerkiksi Päijänne, jäisi kisan ulkopuolelle, SYKEn johtava hydrologi Esko Kuusisto perustelee.