Nelostien Jyväskylä-Kemi –välin kehittämisellä ei ole kovin suurta merkitystä elinkeinoelämän tai aluetalouden kannalta. Liikenteen sujuvuuden parantumisen kääntöpuolena on henkilöautoliikenteen lisääntyminen ja siitä aiheutuvat päästövaikutukset.
Nelostie Helsingistä Utsjoelle on Suomen tärkein etelä – pohjoissuuntainen tieyhteys. Se kuuluu yleiseurooppalaiseen TEN -liikenneverkkoon ja on osa valtakunnallista erikoiskuljetusten verkkoa.
Nelostie yhdistää etelän kasvukeskukset pohjoiseen Suomeen, ja se toimii myös yhteysväylänä Etelä-Suomesta Ruotsiin ja Norjaan sekä Luoteis-Venäjälle.
Nelostie E75 ry on teettänyt tilannearvion valtatien 4 yhteysvälin Jyväskylä-Oulu-Kemi merkityksestä tien vaikutusalueen elinkeinoelämän toimijoille.
Selvityksellä haettiin tietoa siitä, mitä vaikutuksia tieyhteyden merkittävällä kehittämisellä sekä sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden parantumisella olisi tienvarren elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin ja aluetalouteen laajemminkin.
Ei olennaista etua
Selvityksen mukaan Vt 4:n kehittämisen aikaansaamat kuljetusten sujuvuushyödyt tavaraliikenteelle ovat myönteisiä,, mutteivät niin suuria, että ne vaikuttaisivat oleellisesti yritystoiminnan tuotokseen tai työllisyyteen.
Aikasäästöillä on kuitenkin vaikutusta elintarviketeollisuuden, alkutuotannon ja metsäteollisuuden kuljetus- ja muihin toimintakustannuksiin, kun yritysten kuljetukset sujuvat paremmin. Näin alueen vetovoima yritysten sijoittumisen kannalta paranee jonkin verran.
Oulu ja Jyväskylä hyötyvät
Matka-aikojen lyheneminen ja ruuhkien väheneminen lisäävät selvityksen mukaan työasiamatkoja. Erityisesti liike-elämän palvelut sekä niiden tyyppiset toiminnat teollisuudessa, kaupassa ja muilla toimialoilla hyötyvät parantamisesta. Vaikutukset ovat suurimpia Oulussa ja Jyväskylässä, jotka ovat valtakunnallisessa mittakaavassa suuria palvelukeskittymiä.
Matka-aikojen lyheneminen ja ruuhkien väheneminen mahdollistavat työmatkat kauempaa työpaikkakeskuksiin, joista suurimmat ovat Oulu ja Jyväskylä. Tämä johtaa kuntien ja seutukuntien välisen työmatkaliikkuvuuden (pendelöinnin) kasvuun ja seudullisten työmarkkina-alueiden laajenemiseen.
Työmatkaliikkuvuuden lisääntymisen kääntöpuolena on henkilöautoliikenteen lisääntyminen ja siitä aiheutuvat kasvavat päästöt.
uutiskirje 
