Kurikassa 70 vuotta sitten syntynyt Kalevi Kivistö on ehtinyt moneksi. Oikeastaan hänen piti tehdä yliopistouraa kasvatustieteilijänä, mutta kun ”piiriltä” määrättiin kansanedustajaehdokkaaksi, se oli menoa.
Työmenoa piisasi kahden vaalipiirin kansanedustajana, neljän hallituksen ministerinä, maaherrana ja viimeksi opetusministeriön ylijohtajana, josta virasta Kivistö jäi eläkkeelle vuonna 2004.
Järjestötehtäviäkin Kivistöllä on ollut aivan mahdoton määrä. Vaan mikä mahtoi olla ensimmäinen?
Jos kokee olevansa oikealla asialla, kyllä sitä energiaa vaan löytyy.
– Varmaankin tulin SKDL:n piiritoimikuntaan joskus vuonna 1966. Mutta ehkä jo kaksi vuotta aiemmin olin Jyväskylän Akateemisen Sosialistiseuran johtokunnassa.
Eläkeläisasiat
pitävät liikkeessä
Toimettomaksi Kivistö ei ole jäänyt myöskään eläkkeellä. Eniten aikaa vie Eläkeläiset ry:n puheenjohtajan tehtävä ja nyt vielä Eläkeläisliittojen yhteisen etujärjestön EETU ry:n puheenjohtajuus.
– Puolipäivätyöstä tämä kävisi. Mielessä ne asiat ovat koko ajan, kun niihin pitää perehtyä ja paneutua. Aika paljon on myös kulkemista ympäri maata. Varmaan tulee keskimääriin viisi kuusi maakuntareissua kuukaudessa.
Tärkeimpänä tavoitteena eläkeläisten edusmies pitää vanhustenhuollon kuntoon saamista vanhuspalvelulain avulla.
– Ministeriön antamat laatusuositukset eivät pure. Sen vuoksi tarvitaan lain voima niiden taakse ja sitten selvät sanktiot.
Yhteiset asiat
porukalla
Espoon kaupunginvaltuuston jäsentä kiinnostaa metropolipolitiikka, mutta suin päin Kivistö ei olisi kaupunkeja yhdistämässä.
– Pitäisi edetä askel kerrallaan niin, että saataisiin ensin kansanvaltainen metropolihallinto hallinnoimaan koko alueelle yhteisiä asioita kuten paikallisliikennettä, kaavoitusta ja asuntotuotantoa.
Mistä ikämies ottaa virtaa moiseen toimeliaisuuteen? Kivistön vastaus alkaa naurunremakalla.
– Ehkä se on sitä, ettei osaa kieltäytyä. Toisaalta on niinkin, että jos kokee olevansa oikealla asialla, kyllä sitä energiaa vaan löytyy.
Erityisen hyvällä asialla Kivistö koki olleensa toimiessaan Punaisen Ristin puheenjohtajana.
– Se oli kyllä todella mielenkiintoinen vaihde, kun olin myös kansainvälisen Punaisen Ristin hallituksessa mukana.
Vasemmiston
tila askarruttaa
Vasemmistoyhteistyön puolustaja on tutkaillut murheissaan gallupeja, jotka povaavat vasemmiston yhteiskannatuksen jäävän 25 prosentin paikkeille.
– Järkyttävää. SKDL:llä oli parhaimmillaan yksin sen verran kannatusta ja demareilla selvästi enemmänkin.
Yhdeksi syyksi vasemmiston huonoon jamaan Kivistö arvelee, ettei puolueissa ole osattu luodata oikein ihmisten tuntoja. Vanhatkin synnit saattavat rasittaa.
– Ehkä yhtenä syynä on myös se, että vasemmiston suuri visio – sosialismi – samastetaan tänä päivänä yhteiskuntiin, joiden toiminta on sosialismi-käsityksen jokseenkin täydellinen vastakohta. Se oli ongelma jo niin sanotun reaalisosialismin aikana ja nyt se on sitä vielä kärjistetymmin.
Perussuomalaisten nousua pohtiessaan Kivistö viittaa maaseudun suureen muutokseen.
– Nyt on vähän sama tilanne kuin maaseudulla 60-luvulla. Silloinhan se satoi SMP:n laariin. Nyt näyttää teollisuuden rakennusmuutos tekevän samaa perussuomalaisille.
Kivistön mielestä vasemmiston tappio ei kuitenkaan ole lopullinen. Vasemmistopuolueiden yhdistämistä Kivistö ei kuitenkaan näe ratkaisuksi.
– Todennäköisesti se vain pienentäisi kokonaiskannatusta. Kyllähän hyvä yhteistyö sen voimanlisän toisi.
Hyvinvointivaltion rakentaja kummastelee kun kaikki puhuvat hyvinvointivaltion puolesta, mutta kehitys kulkee toiseen suuntaan.
– Ihmisten pitäisi pystyä menemään sen retoriikan taakse.
Kivistöä harmittaa myös veropolitiikan suuntaaminen välillisiin veroihin.
– Sehän on mahdollisimman epäsosiaalista politiikkaa.
Lääniuudistus
jurppii
Jos Kivistöä virkauran ajalta jokin asia on jäänyt vähän jurppimaan, niin aluehallinnon ”uudistus”.
– Tuntuu aina vaan menevän hullummaksi. Minusta ainoa lääke olisi se, jota jo silloin 1997 olin itsekin esittämässä, että koko valtion aluehallinto pannaan yhteen. Nyt meillä on hyvin keinotekoinen työnjako näiden AVI:en ja ELY:jen välillä.
Kivistö ei ymmärrä, miksei koko valtionhallintoa olisi voitu panna yhteen ja toimimaan samoilla aluejaoilla. Ja nimeksi lääni.
Eniten Kivistöä lääniasiassa jurppi se, ettei edes oma puolue aidosti halunnut kuulla kuvernöörin aatoksia.
Jatkokin
kiinnostaa
Eläkeläiset ry:n puheenjohtajana Kivistöllä on ensimmäinen kolmevuotiskausi nyt puolivälissä. Toisesta kaudesta ei vielä ole puhuttu.
– Tällä hetkellä kyllä tuntuu, että virtaa on, mutta eihän sitä koskaan tiedä näillä aamuilla, mikä on tilanne huomenna.
Henkisen kunnon lisäksi fysiikkakin tuntuu olevan mallissaan, sillä juuri ennen puhelinhaastattelua Kivistö oli palannut tunturista 20 kilometrin hiihtolenkiltä.
Syntymäpäivänään 25.3. Kivistö on matkoilla ja toivoo mahdolliset muistamiset Eläkeläiset ry:n kampanjatilille chileläisten mapuche-vanhusten auttamiseksi. Keräyksen nimi on Auta mapuche-vanhusta ja tilinumero 101230–71470.
uutiskirje 
