Rautatiejärjestöt moittivat hallituksen linjauksia
Suomen rautateiden ratarahoitus on läntisen Euroopan alhaisimpia, ilmenee perjantaina julkaistusta Palkansaajien Tutkimuslaitoksen raportista. Raportin mukaan nykyrahoituksella ollaan väistämättä tilanteessa, jossa ratojen kunto heikkenee entisestään ja rataverkkoa joudutaan supistamaan.
Ratarahoituksessa erityisesti Suomen ja Ruotsin ero on merkittävä. Suomessa maantieinvestointien osuus on kasvanut ratainvestointeihin verrattuna kun taas Ruotsissa ero on kaventunut.
Myös Ruotsin rataverkon ylläpitokustannukset ratakilometriä kohden ovat viime vuosina olleet lähes kaksinkertaiset Suomeen verrattuna.
– Eroa selittää radan ominaisuuksille asetettu vaatimustaso. Se edellyttää jatkuvasti suurempaa huolenpitoa. Matalampi taso Suomessa voi viitata siihen, että rata on rapistunut, tutkimuskoordinaattori Eero Lehto toteaa.
Puheet ja teot eivät kohtaa
Lehdon mukaan Suomessa on 2000-luvun ajan yleisesti kannettu huolta raideliikenteestä. Kaikki puolueet ovat halunneet kehittää junaliikennettä.
– Ongelma on ollut tekojen ja sanojen välinen kuilu.
Tutkimuksen tilanneet rautatiejärjestöt pitävät hallituksen rautatielinjauksia vastuuttomina. Rautatieläisten liiton, Veturimiesten liiton ja Rautatievirkamiesten liiton mukaan valtion ratarahoituspolitiikka on epämääräistä ja poukkoilevaa. Rahoitus on ollut jo vuosikausia riittämätöntä sekä perusväylänpidossa että uusinvestoinneissa.
– Uusin esimerkki on keskeytetty Kokkola-Ylivieska kaksoisraiteen elinkaariprojekti, jonka piti olla valmis v 2014. Budjettirahoituksella se on valmis aikaisintaan 2017. Tosin en usko siihenkään, puhutaan luultavasti vuodesta 2020, toteaa veturimiesten liiton puheenjohtaja Risto Elonen.
Huomattavaa tasokorotusta tarvitaan
Rautatiejärjestöt ihmettelevät myös Liikenneviraston toimintasuunnitelmaa vuosille 2012-2015. Suunnitelman mukaan ratamäärärahat vähenevät jatkossakin.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen raportin mukaan toimivan rataliikenteen turvaamiseksi ratainvestoinnin tason pitäisi nousta 40-50 prosenttia. Korotus olisi vajaat 300 miljoonaa euroa vuosittain.
Järjestöjen mukaan liikenneinvestoinnit tulee irrottaa vaalikauden budjettikehyksistä. Ne myös ehdottavat liikennehankkeille noin 15 vuoden mittaista liikenneohjelmaa, jonka hyväksynnässä eduskunnalla olisi nykyistä suurempi rooli.
Elonen muistuttaa, ettei pelkkä raha auta esimerkiksi myöhästymisiin ennen kuin se realisoituu uusina raiteina tai esimerkiksi Pisara-radan rakentamisena.
– Hetkessä ei tapahdu mitään. Kehärataan menee muutama vuosi, Pisaraan 10 vuotta, Rautatievirkamiesliiton puheenjohtaja Tarja Turtiainen korostaa.
Järjestöt tähdentävät, että ratojen kehittäminen vaatii pitkäjänteistä 10-15 vuoden investointia.
uutiskirje 
