Kunta ei voi ulkoistaa vastuutaan

Julkisia palveluja ei pidä JHL:n toimialajohtajan Teija Asara-Laaksosen (vas.) mukaan valuttaa kunnilta kansainvälisille suuryrityksille.

– Jos kunnan omien palvelujen annetaan rapautua ja kunnalle palveluja tuottavien paikallisten pienyritysten menettää tilauksia, tuloksena on suuryritysten monopoli. Se on kallista ja vahingoksi koko kuntayhteisölle.

Harjavallassa maanantaina puhunut Asara-Laaksonen muistutti, että kunnat tuottavat suurimman osan palveluista itse, omalla väellä. Ensisijaista onkin aina kehittää kunnan palvelujen laatua ja saatavuutta.

– Kunnat ostavat täydentäviä palveluja yksityisiltä yrityksiltä ja kolmannelta sektorilta. Siitä hyötyy paikallinen elinkeinoelämä. On surullista, jos hyväksi koetut alueen omat toimijat eli pienyritykset ja kolmannen sektorin palveluntarjoajat häviävät.

– Suurten kansainvälisten yritysten omistajia ovat pääomasijoittajat, jotka hakevat suurinta mahdollista tuottoa sijoittamilleen rahoille. Ne elävät pörssiyhtiöiden lainalaisuuksien mukaan.

– Hyvinvointipalveluissa ei kuitenkaan ole kyse bisneksestä, vaan hyvän palvelun tuottamisesta ihmisille, jolloin ei tavoitella voittoa. Myös suurten yritysten palveluja voidaan käyttää, mutta harkiten. Työ- ja elinkeinoministeriössäkin on linjattu, ettei ”kuntamonopolin” sijaan saisi muodostua yritysmonopolia, Asara-Laaksonen totesi.

Palvelut on järjestettävä

– Vastuutaan kunta ei voi koskaan ulkoistaa. Sen on järjestettävä lakisääteiset peruspalvelut kaikissa oloissa. Tilaajan vastuu pysyy kunnalla, samoin kokonaisvastuu palvelujen vaikuttavuudesta. Kunnan vastuulla on aina huostaanotto, pakkohoito, potilasturva, hoitovirheet, asiakkaan ja potilaan oikeudet.

Vanhuspalveluissa ulkoistamista perustellaan joskus sillä, että näin voidaan paremmin siirtyä laitoksista avopalveluihin.

– Kunta voi kehittää avopalveluja, muun muassa kotipalveluja, omana työnä. Itse asiassa se on sosiaaliministeriön linjausten lähtökohtakin.

Asara-Laaksonen peräänkuulutti kunnilta tavoitteellisempaa otetta palvelujen hankinnassa. Ulkoistamisesta ja kilpailuttamisesta on tullut monissa kunnissa itsetarkoitus.

– Pitäisi avoimesti kertoa, mitä tavoitellaan. Säästöjä vai parempia palveluja? Jos halutaan säästöjä, täytyy ymmärtää, että niitä ei synny, jos monopolit pääsevät määräävään asemaan markkinoilla.

Monopolit rahansyöjiä

Monopolit syövät Asara-Laaksosen mukaan verovaroja ja myös kuntalaisen rahoja kohoavina asiakasmaksuina. Monopolikehitys kasvattaa tuloeroja ja lisää eriarvoisuutta. Ulkoistaminen saattaa lisätä myös rikollista harmaata taloutta ja korruptiota julkisella sektorilla, kun ostot pirstaloivat palvelut vaikeasti valvottaviksi pitkiksi ketjuiksi.

– Sen sijaan säästöä syntyy kehittämällä julkista palvelutuotantoa. Oman väen kanssa voidaan innovoida ja hioa palveluja koko ajan, reagoida elävän elämän tuomiin nopeisiinkin kehittämistarpeisiin. Yrityksen konkurssitilanteessakin kunnan on pakko heti järjestää lakisääteiset palvelut.

– JHL valvoo tarkasti jäsentensä etuja kaikissa palvelutuotannon uudelleenjärjestelyissä, Muutokset eivät koskaan saa johtaa työntekijöiden aseman ja etujen heikentymiseen. JHL ajaa jäsentensä etuja myös yksityisen sosiaalialan ja terveysalan työehtosopimuspöydissä, sanoi Asara-Laaksonen.