Valtionvarainministeriön kestävyysvajelaskelmat ovat herättäneet ekonomistien keskuudessa ihmetystä, sillä kaikista oletuksista, mihin laskelmat perustuvat, ei tahdo saada selvää. Ja jostain syystä vajelaskelmat eivät muutu miksikään vaikka maailma ja muuttuu. Aikaisemmin ne muuttuivat.
Vaikka kestävyysvajelaskelmissa on kyse 50 vuodesta, pohjaratkaisuja tehdään seuraavalla vaalikaudella.
Vajelaskelmat ovat taustana myös samassa ministeriössä hallitusneuvottelijoiden käyttöön kirjoitetulle esitykselle siitä, miten valtion talousarvioita sitovaa kehysmenettelyä pitäisi ensi vaalikaudella kehittää.
Tämän työryhmän raporttiin sisältyy perinteiseen tapaan valmis teksti hallitusohjelmaan talouskehyksiä koskevaksi osaksi. Siinä sanotaan muun muassa, että ”tähän kehyksen mitoitusratkaisuun pääsemiseksi hallitus sitoutuu hallitusohjelman liitteessä lueteltuihin toimenpiteisiin, joilla vähennetään valtion vuotuisia menoja y – z milj. euroa vuosina 2012–2015”. Työryhmän puheenjohtaja, ministeriön budjettipäällikkö Hannu Mäkinenkin myöntää, että ilmaisu ei ole aivan ”neutraali”.
Työryhmän lopputulema oli, että seuraavan hallituksen pitäisi karsia talousarviokehykseen kuuluvia menoja 900 miljoonaa euroa joka vuodelta ja muita menoja 200 miljoonaa euroa.
Hyvässä kunnossa oleva julkinen talous on köyhän paras turva. Mutta silti ministeriön laskelmat tulevaisuudesta ja niiden pohjalta tehtävät johtopäätökset ovat asioita, joista on keskusteltava ja voitava keskustella.
Kehystyöryhmä kuitenkin esitti, että keskustelua ei tarvita. Se teki esityksen, että ”seuraavalla hallituskaudella finanssipolitiikkaa koskevien tavoitteiden tulisi perustua viralliseen asiantuntija-arvioon hallituskauden talouskehityksestä”.
Sitä ei kerrota, mikä tuo ”virallinen asiantuntija-arvio” on, mutta osoite epäilemättä löytyy valtiovarainministeriön kansantalousosastolta ja sen vajelaskelmista.
Jyväskylän yliopiston taloustieteellinen tiedekunta on 13 vuoden ajan taloustutkijoiden kesäpäivillä palkinnut edellisen vuoden parhaiten kohdalleen osuneen talousennustuslaitoksen yhdeksän talousennusteita tekevän laitoksen ja pankin joukosta.
Valtiovarainministeriön kansantalousosasto on voittanut kristallipallon kerran, vuonna 2002. Nordean ja sen edeltäjän Meritan talousennustajat ovat saaneet kristallipallon neljä kertaa. Sen viimeisimmät pallot ovat viime ja edelliseltä vuodelta.
Lähtöoletuksissa ja ennusteissa olevat väärät arviot kertautuvat nopeasti, kun aletaan puhua kymmeniä vuosia koskevista laskelmista. Virmamiesten laskelmissa ei välttämättä ole virkavirheitä, mutta pieleen ne voivat mennä.
uutiskirje 
