Pelastuslain uudistamista viivästytti erityisesti ympäristöministeriön ja sisäasiainministeriön kädenvääntö väestönsuojien rakentamisvelvoitteista.
Väestönsuojien rakentamisvelvoitteet lieventyvät uudessa laissa. Uuden pelastuslain mukaan väestönsuoja tulee jatkossa rakentaa kaikkiin rakennuksiin, joiden kerrosala on yli 1 200 neliömetriä. Tähän asti velvoite on koskenut puolta pienempiä rakennuksia.
Ympäristöministeriö ajoi valmistelun aikana korkeampaa kerrosalavelvoitetta kuin sisäasiainministeriö Se perusteli kantaansa muun muassa kustannussyillä. Sisäasiainministeriön näkemyksissä painottuivat turvallisuusnäkökohdat.
Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennuksissa väestönsuojan rakentamisvelvollisuuden aiheuttava raja nousee 1 500 neliömetriin.
Rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä ei enää tarvitse rakentaa uutta väestönsuojaa. Sen sijaan väestönsuoja tulee kunnostaa muutos- ja korjaustyön yhteydessä. Myös yleisten väestönsuojien rakentamisvelvoitteesta luovutaan.
Muutosten arvioidaan pienentävän väestönsuojien rakentamisen kustannuksia noin 21 miljoonaa euroa vuodessa.
Uudessa laissa määritellään aiempaa selkeämmin jokaisen ihmisen ja yhteisön velvoitteet turvallisuuden ylläpitämisessä ja eri tahojen vastuut pelastustoimen tehtävien hoitamisessa.
Erhesoitosta voi
joutua maksamaan
Uudessa laissa lievennetään myös määräyksiä palotarkastuksista. Laki ei sisällä enää määräyksiä määräaikaan sidotuista palotarkastuksista. Pelastuslaitos tekee paikallisten olosuhteiden ja alueella esiintyvien riskien perusteella valvontasuunnitelman ja päättää itse missä kohteissa tarkastukset ovat tarpeellisia. Se voi periä eräistä valvontatoimista ja tarkastuksista maksun.
Maksua voidaan myös periä hätäkeskukseen liitetyn paloilmoittimen toistuvasta erheellisestä toiminnasta. Tällä tähdätään paljon turhia hälytyksiä aiheuttavien erheellisten ilmoitusten vähentämiseen. Automaattihälytyksistä yli 90 prosenttia on erheellisiä.
Uudessa laissa täsmennetään hoitolaitosten sekä palvelu- ja tukiasumisen turvallisuusvaatimuksia. Laissa on erityiset hoitolaitosten sekä palvelu- ja tukiasumisen poistumisturvallisuusvaatimukset. Toiminnanharjoittajan tulee tehdä selvityksiä, suunnitelmia ja niiden perusteella toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että asukkaat ja hoidettavat voivat turvallisesti poistua tulipalossa tai muussa vaaratilanteessa.
Sammutuslaitteiston tarve hoitolaitoksissa ja palvelu- ja tukiasumisessa arvioidaan kohdekohtaisen riskiarvioinnin perusteella.
Viranomaiset ja muut tahot velvoitetaan riskikohteiden osalta tiiviiseen yhteistyöhön onnettomuusriskien vähentämiseksi. Riskikohteita ovat esimerkiksi päihdeongelmaisten tukiasunnot.
Vapaaehtoistoiminnan tärkeyttä korostetaan.
Korvausten piiri
laajenee
Sopimuspalokunnilla on merkittävä asema erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Alueen pelastustoiminta voidaan edelleenkin sopia vapaaehtoisen palokunnan, laitospalokunnan, teollisuuspalokunnan ja sotilaspalokunnan tehtäväksi.
Uusi laki tuo uusia toimijoita korvausten piiriin. Niihin tulevat olemaan oikeutettuja myös pelastustoimintaan vapaaehtoisesti osallistuneet sekä omatoimisiin pelastustoimenpiteisiin ryhtyneet henkilöt. Vastaavat muutokset tehdään meripelastuslakiin.
lehti 