Musiikkiterapiasta on tuoreen väitöstutkimuksen mukaan merkittävä apu masennuksen hoidossa.
Masennus on Suomessa erittäin yleinen sairaus, joka vaikuttaa ihmisen elämään laaja-alaisesti heikentäen muun muassa yksilön elämänlaatua ja toimintakykyä.
Masennus on myös merkittävä työkyvyttömyyttä aiheuttava tekijä, ja siksi myös yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti merkittävä haaste. Musiikkiterapeutti ja tutkija Marko Punkanen selvittää Jyväskylän yliopistossa 6. toukokuuta tarkastettavassa väitöskirjassaan masennuksen vaikutusta musiikin emotionaalisten piirteiden havaitsemiseen sekä improvisaatioon perustuvan yksilömusiikkiterapian vaikuttavuutta masennuksen hoidossa.
Punkasen väitöstutkimus on osa suurempaa tutkimushanketta, jossa selvitettiin musiikkiterapian vaikuttavuutta masennuksen hoidossa. Tutkimus osoitti, että lyhyen yksilömusiikkiterapiajakson (20 istuntoa, kaksi kertaa viikossa) yhdistäminen standardihoitoon parantaa huomattavasti hoitotuloksia.
– Hoitovasteen (50 prosentin tai sitä suurempi masennusoireiden väheneminen) saavutti musiikkiterapiaa saaneiden ryhmässä 45 prosenttia koehenkilöistä, kun vastaava luku pelkkää standardihoitoa saaneiden ryhmässä oli 22 prosenttia, Punkanen kertoo.
Osaksi perushoitoa
Jos näin pienellä taloudellisella lisäsatsauksella saavutetaan näin paljon parempia hoitotuloksia, tulisi musiikkiterapia Punkasen mielestä ehdottomasti liittää osaksi masennuksen standardihoitoa..
Tutkiessaan masennuksen vaikutusta musiikissa ilmenevien tunteiden tunnistamiseen Punkanen havaitsi, että masentuneilla koehenkilöillä tuli esiin selkeä kielteinen painotus itsearviointiskaalojen käytössä verrattuna ei-masentuneiden ryhmään.
– Masentunut henkilö kuulee musiikissa olevat tunteet ikään kuin negatiivisten suodattimien läpi. Sama ilmiö on aikaisemmissa tutkimuksissa tullut esille kasvojen ilmeiden tunnistamisen yhteydessä. Tämä tutkimustulos tarjoaa mahdollisuuden uudenlaisen, musiikin emotionaalisten piirteiden havaitsemiseen perustuvan diagnostisen menetelmän kehittelyyn, Punkanen selventää.
Vihan tunnetta vaikea säädellä
Punkanen tutki myös musiikissa ilmenevien tunteiden pitämisarvioiden eroja masentuneiden ja ei-masentuneiden koehenkilöiden välillä. Tulokset kertovat masentuneiden koehenkilöiden pitävän merkittävästi vähemmän korkea-energisestä ja vihaisesta musiikista.
– Tulos selittynee masennukseen liittyvällä tunteiden säätelyn vaikeudella, joka näyttäisi erityisesti liittyvän vihan tunteeseen, Punkanen toteaa.
Punkanen on työskennellyt vuodesta 2007 lähtien kliinisen terapiatyönsä ohella tutkijana Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikössä Jyväskylän yliopiston musiikin laitoksella.
uutiskirje 