Finnwatchin tutkijan Päivi Pöyhösen mukaan työolojen ja ammattitautien ehkäisyä ei nykyisellään otetaan riittävästi huomioon, kun Suomeen tuodaan lihaa Brasiliasta.
Pöyhösen mukaan yritysten tulisi myös osallistua aktiivisemmin aloitteisiin, joilla suojellaan Amazonin sademetsiä laidunmaiden leviämiseltä. Nyt Suomeen on Finnwatchin mukaan saattanut päätyä lihaa sademetsiin hakatuilta karjatiloilta.
Finnwatch selvitti Suomessa käytettävän brasilialaisen lihan ostoja ja sitä, miten suomalaiset yritykset valvovat tuotantoketjunsa eettisyyttä Brasiliassa.
Työntekijäkyselyiden perusteella peräti neljäsosa maan siipikarjateollisuuden työntekijöistä kärsii työperäisistä rasitussairauksista.
– Brasilian siipikarjateollisuuden mukaan työolot ovat kunnossa, mutta työntekijät ja ammattiliitot kertovat ongelmista, sanoo Finnwatchin selvityksen tehnyt Pöyhönen.
Hän kertoo, että suomalaisyrityksille työntekijöiden raportoimat terveysongelmat näyttävät tulleen yllätyksenä.
Puoli kiloa henkeä kohden
Brasilia on maailman suurin siipikarjan- ja naudanlihan viejä, ja Suomessa brasilialaista lihaa syödään keskimäärin puolisen kiloa vuodessa henkeä kohden.
Finnwatch kysyi suomalaisilta yrityksiltä työolojen lisäksi myös ympäristöasioiden huomioimisesta Brasiliassa. Paikallista naudanlihantuotantoa on kritisoitu sademetsätuhojen kiihdyttämisestä Amazonin alueella.
Kolmasosa Finnwatchin kyselyyn vastanneista henkilöstöravintoloista sekä hankinta- ja elintarvikeyrityksistä kertoi hankkivansa brasilialaista siipikarjan- tai naudanlihaa. Yksi osti kaiken siipikarjanlihansa Brasiliasta, ja muiden hankintaosuudet vaihtelivat vajaasta prosentista kuuteen prosenttiin.
Finnwatchin kyselyn perusteella vain muutama yritys sisällytti auditointeihinsa työolojen ja ympäristönäkökohtien valvontaa.
STC-Meat ei vastannut
Maahantuojista Suomen johtava brasilialaislihan tuoja STC-Meat ei vastannut Finnwatchin kyselyyn. Muista neljästä vain North Trade, jonka emoyhtiö on ruotsalainen, toimitti Finnwatchille vastuullisuuspolitiikkansa ja tarkat tiedot käyttämistään tuotantolaitoksista. Lihaa ei hankittu Amazonin alueelta.
Muutkin maahantuojat vakuuttivat, etteivät niiden ostot ole kytköksissä sademetsätuhoihin. Ruotsalaisen Swedwatchin viime vuonna julkaisema tutkimus kuitenkin osoittaa, että Suomeen on saattanut päätyä naudanlihaa myös Amazonin sademetsiä tuhonneilta karjatiloilta muun muassa HKScanin tytäryhtiön omistaman maahantuojan kautta.
Suuret brasilialaiset lihayhtiöt sitoutuivat vasta vuoden 2009 lopulla lopettamaan ostot sademetsätuhoja aiheuttavilta yrityksiltä.
Kansalaisjärjestöjen perustama Finnwatch seuraa suomalaisperäisten yritysten toimintaa kehitysmaissa yritysten yhteiskunnallisen vastuun näkökulmasta.
lehti 