Sitra korostaa kuntalaisten yhdenvertaisuutta
Kunnissa valmistellaan parhaillaankin päätöksiä siitä, missä muodoissa ja laajuudessa ja millä keinoin palveluseteli otetaan käyttöön.
Sitran johtavan asiantuntijan Tuomo Melinin mielestä niidenkin, jotka ovat suhtautuneet penseästi palveluseteliin, olisi nyt syytä tulla mukaan kehittämään sisältöjä.
– Rannalle ei kannata jäädä ruikuttamaan, palveluseteli etenee joka tapauksessa. Oikein toteutettuna palveluseteli kannattaa nähdä kuntien palveluvarustusta täydentävänä ja tukevana mahdollisuutena kansalaisten parhaaksi.
Melin vetää Suomen itsenäisyyden juhlarahastossa Sitrassa palvelusetelihanketta, joka tukee kuntia palvelusetelin hyödyntämisessä.
Laki palvelusetelistä astui voimaan elokuussa 2009 ja se laajensi palvelusetelin käyttömahdollisuuksia teoriassa kaikkiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.
Nyt kaksi vuotta myöhemmin palveluseteli on käytössä eri muodoissa 111 kunnassa ja kuntayhtymässä. Palvelusetelillä ostettavien palvelujen yhteismäärä on 338. Palvelusetelin käyttäjiä on maassa runsaat 100 000.
Johtava periaate
Melinin mukaan kuntien kuluvan vuoden budjettipäätöksillä palvelusetelillä ostettavien palvelujen määrä vähintäänkin kaksinkertaistuu.
Kunnissa valmistellaan parhaillaan ensi vuoden budjetteja ja Melin arvioi palvelusetelin käytön lisääntyvän edelleen rajusti. Hän kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, miten palvelusetelin käyttö toteutetaan.
– Kansalaisten sosiaalisen yhdenvertaisuuden tulee olla johtava periaate, Melin korostaa.
Palveluseteliä käytetään runsaasti esimerkiksi omaishoidossa, kotipalveluissa ja tukipalveluissa. Melinin mukaan kovassa kasvussa ovat terveyspalvelut.
Palveluseteliin on liittynyt myös pelkoja. Kuntien oman palvelutuotannon pelättiin kärsivän ja jopa rapautuvan, kun resursseja ohjataan yksityisille palvelutuottajille kunnan maksaman setelin avulla.
Melin korostaa, että palveluseteli ei korvaa kuntien omia palveluja vaan täydentää ja tukee niitä. Palvelusetelin avulla kunnat voivat purkaa jonoja sosiaali- ja terveyspalveluissa.
– Tavoitellut hyödyt ovat toteutuneet, pelot eivät. Palveluseteliä käytetään varsin puhtaasti kysynnän tyydyttämiseen eli jonojen purkamiseen ja nopeaan avuntarpeeseen.
Tärkeä hinnoittelu
Palvelusetelin hinnoittelu on Melinin mukaan onnistuttu pääosin hyvin. Joissakin kunnissa on kuitenkin unohdettu kuntalaisten tasavertaisuus.
– Joissakin kunnissa asiakkaiden omavastuuosuus on nostettu hyvin korkealle. Silloin ei enää toimita lain hengen mukaa vaan kansalaisten yhdenvertaisuus vaarantuu.
Sitran periaate on, ettei palvelusetelistä muodostu ohituskaistaa hoitojonoihin niille, joilla on varaa korkeisiin omavastuuosuuksiin.
Melinin mielestä joissakin tilanteissa hintakatto on toimiva keino turvata sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Kunta määrittää hyväksymilleen palvelutarjoajille palvelun enimmäishinnan.
Ei kilpailua työehdoilla
Melinin mukaan palveluseteli parhaimmillaan voi parantaa myös palvelujen laatua. Kun tarjolla on useita vaihtoehtoja, huonot putoavat tai pudotetaan pois.
Kilpailua on monenlaista ja Melinin mielestä kuntien on syytä tarkkailla myös sitä, millä kilpaillaan. Esimerkiksi hintakilpailuedun hankkiminen polkemalla työntekijöiden työehtoja ei käy laatuun.
– Työehdoilla kilpailemista ei pidä sallia. Sitran suositukseen hyvistä käytännöitä kirjataan, että työaikalainsäädäntöä ja yleissitovia työehtosopimuksia tullee noudattaa, jos mielii kuntien hyväksymien palvelutarjoajien luetteloon.
Melin korostaa, että kunnolliset työehdot ja palvelujen laatu kulkevat käsi kädessä.
Mikä palveluseteli?
Palveluseteli on yksi kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistapa kunnan oman palvelutuotannon ja ostopalvelujen rinnalla.
Palveluseteli on tarkoitettu yksityisten palvelutuottajien tarjoamiin palveluihin.
Kunta päättää otetaanko palveluseteli käyttöön, missä laajuudessa ja missä palveluissa.
Kunta päättää palvelusetelin arvosta ja onko se tasasuuruinen kaikille vai ansiosidonnainen.
Kunta hyväksyy palvelun tarjoajat, joiden palveluihin seteliä voi käyttää ja pitää heistä luetteloa.
Palvelusetelin saanut asiakas tekee palveluntuottajan kanssa sopimuksen.
Palvelusetelistä voi kieltäytyä, jolloin kunta järjestää palvelun jollakin muulla tavalla. (UP)
lehti 