Suomen merialueen nykyiset seurantaohjelmat antavat hyvin puutteellisesti tietoa meremme vieraslajitilanteesta. Vain muutaman vieraslajin runsautta voidaan arvioida nykyseurannoilla eikä kolmasosaa vieraslajeista ole koskaan tavattu jatkuvissa seurannoissa. Lajit ovat tulleet esille sattumalta muiden hankkeiden yhteydessä tai esimerkiksi velvoitetarkkailussa.
Heikoimmin vieraslajeista tulevat seurannoissa esille matalien merialueiden kalat ja selkärangattomat sekä koviin pohjiin kiinnittyvät eläimet. Puutteet on havaittu Suomen ympäristökeskus SYKE:n ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL:n selvityksessä vieraslajiseurantaan soveltuvista Itämeren biologisista seurannoista.
Selvityksessä tarkasteltiin, miten hyvin nykyiset jatkuvat seurannat paljastavat vieraslajien levinneisyyden ja runsauden.
Vain muutaman lajin runsaus arvioitavissa
– Vain muutaman vieraslajin runsautta voidaan arvioida nykyseurannoilla. Puutteita aiheuttaa esimerkiksi se, ettei matalien merenlahtien ja kivikkoisten alueiden tilannetta seurata, näytteenotot osuvat lajien esiintymisen kannalta väärään vuodenaikaan tai lajeja ei tavoiteta nykyisillä pyydyksillä, kuvailee erikoistukija Maiju Lehtiniemi SYKEn merikeskuksesta.
Kolmasosaa merialueen 29 vieraslajista ei ole koskaan tavattu jatkuvissa seurannoissa.
– Vieraslajien nykyistä parempi havaitseminen vaatii pyyntimenetelmien ja seurantaohjelmien näytteenottoverkoston kehittämistä. Myös yleisö- ja muiden havaintojen ilmoittamismahdollisuuksia tulee parantaa. Vieraslajien esiintymisen jatkuva seuranta olisi tärkeää, jotta lajien leviäminen ja haitat voitaisiin ajoissa estää tai pitää kurissa”, sanoo tutkija Lauri Urho Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta.
Kasviplanktonin ja pehmeiden pohjien pohjaeläinten seurannat ovat alueellisesti melko kattavia. Eläinplankton-, kala- ja kasviyhteisöjen seuranta on rajoittunut eteläiselle ja lounaiselle merialueellemme. Ainoastaan yhtä lajia, petovesikirppua, varten on kehitetty erillinen seuranta.
Maailmanlaajuinen uhka
Vieraslajit ovat maailmanlaajuinen uhka luonnon monimuotoisuudelle. Vieraslajien seurantaan velvoittavia kansallisia ja kansainvälisiä sopimuksia tulee koko ajan lisää. EU:n meristrategiadirektiivi edellyttää, että jäsenmaat arvioivat merien tilan heinäkuuhun 2012 mennessä. Tilan arvioinnissa käytetään 11 kuvaajaa, joista yksi koskee vieraslajeja. Arviointia varten jäsenmaiden täytyy kuvata mm. vieraslajien määrän ja levinneisyyden muutos tiettynä aikana.
Myös maaliskuussa valmistunut ehdotus kansalliseksi vieraslajistrategiaksi ehdottaa toimivan vieraslajien seurantajärjestelmän luomista, jotta uudet lajit voitaisiin havaita ajoissa ja ryhtyä toimenpiteisiin. Lisäksi EU:n vieraslajistrategia sekä Itämeren suojelukomissio HELCOM pyrkivät vieraslajiseurannan aikaansaamiseen. Nämä sopimukset kasvattavat painetta kehittää vieraslajiseurantoja Suomessa
uutiskirje 
