Ykkösenä tärkeimpien lainsäädäntöhankkeiden listalla vasemmistolla on työ- ja sosiaalilainsäädännön uudistaminen niin, että työntekijät olisivat jatkossa yhdenvertaisia riippumatta työsuhteensa muodosta. Se tarkoittaa, että epätyypillisissä työsuhteissa – pätkätöissä, osa-aikatöissä – olevat olisivat saman lainsäädännön suojassa kuin muut.
Tämä käy ilmi Vasemmistoliiton hallitustunnustelijalle antamista jatkokysymysten vastauksista.
Hallitustunnustelija Jyrki Katainen (kok.) pyysi eduskuntapuolueilta toisen kierroksen kysymysten vastaukset maanantain puoleen päivään mennessä.
Eroon asiakasmaksuista
Vasemmisto korostaa vastauksessaan tärkeimmistä lainsäädäntöhankkeista myös vanhuspalvelulakia. Lisäksi se vaatii terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämislakia, jolla pyrittäisiin eroon perusterveydenhuollon asiakasmaksuista, monikanavaisesta rahoituksesta ja terveyseroista.
Vasemmiston tärkeiden lainsäädäntöhankkeiden listalla ovat lisäksi kuntalain uudistaminen, vanhempainvapaan uudistaminen 6+6+6 -mallin mukaiseksi, tilaajavastuun tehostaminen sekä muut hallitusohjelmassa sovittavat harmaata taloutta vähentävät lakihankkeet, ilmastolaki ja neutraali avioliittolaki.
Palvelut kuntien työnä
Valtion kestävyysvajetta Vasemmistoliitto kuroisi ensisijaisesti verouudistuksella, joka asettaisi kaikki tulot progressiivisen verotuksen piiriin. Se panostaisi myös työurien pidentämiseen niin, että työeläkkeelle joutumista vähennetään. Se korostaa myös työllisyyden paranemista.
Kunta- ja palvelurakenteen eheyttämisestä vasemmisto arvioi, että kuntia voidaan kannustaa vapaaehtoiseen yhdistymiseen valtion yhdistymisavustuksilla. Se painottaa, että palvelurakenteen uudistamisen keino ei voi olla tilaaja-tuottajamalli, ulkoistaminen, yhtiöittäminen eikä yksityistäminen.
– Julkiset palvelut tuotetaan pääosin kuntien ja valtion omana työnä, vasemmisto toteaa.
Perusturva kuntoon
Puolueen mielestä alkavan hallituskauden tärkeimpiä menotarpeita ovat perusturvan yhtenäistäminen ja korottaminen sekä kuntien valtionosuudet.
– Kunnille ei pidä asettaa valtakunnallista menokattoa eikä määrällisiä tuottavuustavoitteita tai henkilöstökattoa, se arvioi ja korostaa sitä, että perusturvan ja ansioturvan yhteyttä ei tule katkaista perusturvan korotuksen yhteydessä.
lehti 