”Rahoitusmarkkinavero olisi ensimmäinen askel”
Finanssimarkkinoiden säätelyä kannattavan Attacin näkyvimmäksi tavoitteeksi nousi vuonna 2001 Tobin-vero, jonka kautta haluttiin verottaa jättimäiseksi paisunutta valuuttakauppaa.
Nykyään Attacin poliittiset tavoitteet ovat laajentuneet alkuperäisistä vaatimuksista. Liike ajaa muun muassa velkasovittelumekanismin käyttöönottoa, arvopaperien myynnistä perittävää finanssitransaktioveroa ja laajempaa rahoitusmarkkinoiden sääntelyä.
– Arvopaperi-instrumentteja on tullut yhä enemmän käyttöön ja samalla myös sääntelyn tarvetta, toteaa Suomen Attacin puheenjohtaja Marissa Varmavuori.
Vihreää valoa verolle
Attacin ajama rahoitusmarkkinavero on viime aikoina ollut myötätuulessa. Euroopan parlamentti antoi maaliskuussa tukensa verolle. Suomessa hallitukseen menossa oleva SDP on sanonut, että uuden hallituksen on tähdättävä laajaan kansainvälisen rahoitusjärjestelmän pelisääntöjen uudistamiseen. Yksi keino olisi juuri rahoitusmarkkinavero. Myös vihreät ovat tukeneet veron selvittelyvaatimuksia.
Onko Attacin työ tehty, jos rahoitusmarkkinasääntely toteutuu?
– Veron käyttöönotto olisi upea juttu, mutta toki vasta ensimmäinen askel. Tehtävää on vielä paljon, Varmavuori sanoo.
Euroopan parlamentissa meppien mielipiteitä jakoi kysymys siitä, tulisiko vero ottaa käyttöön koko maailman laajuisena vai vain Euroopassa. Attacin mielestä Euroopan laajuinen käyttöönotto on enemmän kuin riittävä.
– Kuten ympäristösopimuksista on huomattu, on mahdotonta saada kaikki maailman maat lähtemään mukaan. Veron käyttöönoton Euroopassa tulee riittää ainakin alkajaisiksi.
Varmavuori pitää veron käyttöönottoa mahdollisena, jopa todennäköisenä.
– Kun Attac aloitti, koko ajatus sai osakseen huvittuneisuutta. Nyt keskustelun sävy on muuttunut. Finanssitalouden toimijat kokevat sen uhkana. Jo tämä kertoo, että se nähdään realistisena mahdollisuutena, hän sanoo.
Suomen toimet pettymys
Rahoitusmarkkinaveron ohella myös toinen Attacin pitkän linjan tavoitteista on Varmavuoren mukaan ajankohtaisempi kuin koskaan.
– Kun Attacia perustettiin, velkasovittelumekanismien kehittämisellä tarkoitettiin kehitysmaita. Nyt sama IMF, joka on ollut syventämässä kehitysmaiden velkavankeutta rakennesopeutusohjelmillaan, kurjistaa Euroopan maita antamalla sellaisia ehtoja, etteivät maat pääse ikinä veloistaan.
Attac vastusti Euroopan komission ehdottamaa reformipakettia Portugalin talouden pelastamiseksi. Attacin mukaan paketti ei auta maata kriisistä eikä kykene estämään seuraaviakaan kriisejä.
– Pankkitakauksessa on kyse ennen kaikkea eurooppalaisten pankkien selustan turvaamisesta. Ehdot kohdistuvat Portugalille eivätkä sijoittajille.
Varmavuoren mukaan säästötoimenpiteet kurjistavat väistämättä
Portugalin kansan elinoloja.
– Julkista sektoria, palkkoja ja eläkkeitä ajetaan alas samaan aikaan kun verotusta kiristetään. Kehitys johtaa siihen, ettei maalla ole mahdollisuutta nousta velkasuosta.
Suomen toimia Portugalin tukipaketin kasaamisessa Varmavuori kertoo seuranneensa pettyneenä.
– Yritimme viimeiseen asti tuoda esille, että Suomen olisi pitänyt tuoda esille ehtoja, jotka muuttaisivat järjestelmää. Suomella olisi ollut tässä keskeinen rooli. Pankit päästettiin taas pälkähästä.
uutiskirje 
