”Laissa on vielä paljon viilattavaa”

Liitot arvostelevat ikälakia

Valmisteilla oleva vanhuspalvelulaki on eläkeläisjärjestöjen mielestä pahasti keskeneräinen. Muun muassa Eläkkeensaajien keskusliiton (EKL) toiminnanjohtajan Timo Kokon mielestä lakiesitys on puutteellinen.

Esityksessä ei puhuta mitään esimerkiksi henkilömitoituksesta.

– Siellä ei ole sanaakaan siitä, kuinka paljon terveyskeskusten vuodeosastolla on oltava henkilöstöä suhteessa potilasmäärään.

Kokko viittaa Valviran tuoreeseen tutkimukseen, jonka mukaan terveyskeskusten vuodeosastoista 65 prosentissa asiat ovat enemmän tai vähemmän retuperällä.

– Kunnossa ne taisivat olla 13 prosentissa. Tilanne on tällainen, koska asiat eivät ole olleet laissa.

Itsemääräämisoikeus puuttuu

Myös julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL arvostelee lakiehdotusta. JHL:n suunnittelijan Marjo Katajiston mukaan laki on vaillinainen, koska siitä puuttuu henkilöstömitoituksen lisäksi asiakkaan itsemääräämisoikeus.

– Itsemääräämiskysymykset aiheuttavat ongelmatilanteita. On kirjattava lakiin, millä periaatteilla hoitohenkilökunta voi rajoittaa asiakkaan oikeuksia ja miten niistä raportoidaan. Huolellinen kirjaaminen liittyy myös henkilöstön työsuojeluun.

Lakiesityksen mukaan vanhusten parissa työskentelevän tulisi ilmoittaa eteenpäin palvelujen epäkohdista. Sekä EKL:n että JHL:n mukaan muotoilu sysää vastuun liiaksi yksittäiselle työntekijälle.

– Vaikka on korostettu, ettei ilmoitusvastuun tulisi aiheuttaa ongelmia työsuhteessa, käytäntö on varmaankin toinen. Uskaltaako henkilöstö puuttua asioihin, kun kyseessä on oma työsuhde, Katajisto kysyy.

Järjestöt korostavat, että hoidon laadun valvomisen sälyttäminen hoitohenkilökunnalle ei yksin riitä vaan lakia on valvottava myös muilla keinoilla.

– Henkilökunnan ilmoittamisvastuun rinnalle on nostettava kunnan tilaajavastuukysymykset sekä palveluiden tuottajien vastuu, JHL vaatii.

Samat palvelut taattava kaikille

Ikälaki koskisi pääsääntöisesti 75 vuotta täyttäneitä. Marjo Katajisto on huolissaan siitä, että laki asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan. Ikä ja kunto kun eivät kulje käsi kädessä.

– Joka paikassa ei ole käytössä samanlaista toimintakykyarviointia. Vaikka on olemassa neuvontapalveluita ja ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä, ihmiset joutuvat eriarvoiseen asemaan, jos ikärajaa noudatetaan tiukasti.

EKL haluaa lakiin ikäihmisille oikeuden tulla kuulluksi heitä itseään koskevissa asioissa.

– Laissa on määrättävä vanhusten oikeudet palveluihin. Samat palvelut on taattava myös kotona asuville vanhuksille, Timo Kokko vaatii.

Järjestö haluaa lakiin myös omais- ja läheishoitajien oikeudet tukeen ja vapaapäiviin.

– Lakiin on kirjattava palveluiden järjestämisvastuu, ohjaus, saatavuuden ja laadun valvonta ja rahoitus.

Laki maksaisi maltaita

Lakiesityksessä ei puhuta mitään resursseista, joilla lakia pitäisi toteuttaa.

– Vanhuspalvelulakia ei missään nimessä voida toteuttaa ilman lisäkustannuksia. Vaadimme kunnille lisää resursseja, joilla ne voivat hoitaa velvoitteensa, Kokko toteaa.

JHL on vaatinut, että korvamerkatun hoivamaksun säätäminen on selvitettävä pikaisesti, jotta vanhustenhoidon rahoitus turvattaisiin.

Kuntaliitossa arvioidaan alustavasti, että lakiluonnos tarkoittaisi kunnille satojen miljoonien eurojen lisäkustannuksia vuosittain. Summa kasvaa suurten ikäluokkien ikääntyessä.

– STM ei ole vielä kertonut laskelmiaan, mutta meidän tietojemme mukaan ne ovat alimitoitettuja. Kustannusten arvioiminen on todella vaikeaa, mutta se olisi pitänyt tehdä yhdessä meidän ja muiden toimijoiden kanssa, Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Jussi Merikallio toteaa.

Merikallio muistuttaa, että 75-vuotiaiden määrä tulee seuraavan 20 vuoden kuluessa kaksinkertaistumaan.

– Ikäperusteinen subjektiivinen oikeus johtaa todennäköisesti siihen, että yli 75-vuotiaiden palvelun kysyntä nousee nopeammin kuin palvelun tarve. Silloin yhteiskunnan vähät resurssit kohdentuvat asioihin, joihin ei ole ehdotonta tarvetta. Se tarkoittaa, että joku toinen jää ilman palvelua.

Uutta henkilöstöä

Kuntaliiton mukaan kaavaillut laatuvaatimukset saattavat tarkoittaa henkilöstömitoitusten kiristämistä, jonka myötä myös kustannukset kasvavat palveluasumisessa, vanhainkodeissa ja terveyskeskuksissa.

– Ennen kaikkea voi olla, että kun yli 75-vuotiaat ovat oikeutettuja palvelusuunnitelmaan, suunnitelmien tekoon vaaditaan paljon uutta henkilöstöä.

Kuntaliitto on ajanut nykyistä väljempää henkilöstömitoitusta sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Merikallion mukaan paljon tärkeämpää on keksiä uusia toimintatapoja kuin turvata tietty henkilöstörakenne.

– Hoitoyksiköissä on paljon sellaisia tehtäviä, joista joku voisi suoriutua oleellisesti vähemmällä koulutuksella kuin mitä tällä hetkellä vaaditaan. Esimerkiksi terveyskeskusten vuodeosastolla lääkkeiden jakelu ja lajittelu vievät hyvin paljon aikaa sairaanhoitajalta.

Kuva: Kari Hulkko