Tieteentekijöiden liiton tuoreen jäsenkyselyn mukaan 62 prosenttia liiton yliopistossa työskentelevistä jäsenistä on harkinnut muihin töihin siirtymistä. Lähtöaikeissa ovat erityisesti naisopettajat.
– Suomen tieteen tulevaisuuden toivot ovat lähdössä, pahoittelee yliopistonlehtori Antero Puhakka, toinen jäsentutkimuksen tekijöistä.
”Uusi uljas yliopisto on hatara lato”
Yliopistoväkeä stressaavat määräaikaisuudet, epävarmuus työn jatkumisesta, rahoitus, ylityöt ja työtehtävien muutokset. Eniten on lisääntynyt tutkijoiden stressi.
– Kun yliopistolakia uudistettiin, hehkutettiin mahdollisuutta kilpailla paremmalla henkilöstöpolitiikalla. Enpä ole sellaista vielä nähnyt.
Määräaikaisissa työsuhteissa on edelleen kaksi kolmesta, vaikka määräaikaisuudet ovatkin vähentyneet. Edelleen naiset ovat pätkätöissä miehiä useammin ja he myös kokevat työsuhteensa uhatummaksi.
Tieteentekijöiden liiton puheenjohtajan Tapani Kaakkuriniemen mukaan yliopistot ovat onnistuneet henkilöstönsä sitouttamisessa tutkimuslaitoksia huonommin.
Kaiken kaikkiaan yliopistouudistuksen hyvät puolet ovat hänen mukaansa vielä näkemättä.
– Uusi uljas yliopisto näyttää pikemminkin huojuvalta, hataralta ladolta, jonka tukipilareista isännät eivät näytä haluavan pitää huolta.
Tyytyväisiä uuteen yliopistolakiin eivät ole tutkimukseen vastanneet jäsenetkään. Heistä kolme neljästä katsoi, ettei työilmapiiri ole uudistuksen myötä parantunut. Vastakkaista mieltä oli pari prosenttia.
Sukupuolten väliset palkkaerot revenneet
Huojuva lato – isäntiä ja isäntien varjoja? -raportiksi koottu tutkimus tuo julki liiton huolen myös miesten ja naisten palkkaerojen repeämisestä yliopistosektorilla.
Palkkaerot ovat kasvaneet jyrkästi parin viime vuoden aikana. Naisten keskipalkka oli viime vuoden lopussa 375 euroa pienempi kuin miesten. Erot tulevat esiin koulutustason noustessa.
Suurimpana syynä palkkaeroihin Antero Puhakka pitää vuonna 2006 uudistettua palkkausjärjestelmää.
– Sen piti olla oikeudenmukainen ja läpinäkyvä. Tutkimuksen tulokset viittaavat kyllä siihen, ettei järjestelmä toimi tasa-arvoisesti.
Kaakkuriniemen mukaan luottamushenkilöiden on nykyisin vaikea saada palkkatietoja työnantajapuolelta. Valtiolle työskennellessä tätä ongelmaa ei ollut.
Puhakka pitää huolestuttavana myös apurahoilla työskentelyn lisääntymistä, sillä apuraha-ajalta ei kerry esimerkiksi eläke-etuja tai työttömyysturvaa.
Säätiöt ovat Puhakan mukaan tärkeä rahoittaja, mutta apurahatutkijoiden sosiaaliturva pitäisi saada kuntoon.
– Tieteenteon kannalta tutkimusta olisi parempi tehdä palkattuna kuin apurahalla.
Tutkijat eivät saa tutkia rauhassa
Yliopistouudistuksen yhteydessä tuputettua slogania ”kaikki opettavat, kaikki tutkivat” Puhakka kutsuu idioottimaiseksi.
– Ministeriö vääristelee sillä tilastoja, kun kaikki tutkijat lasketaan opettajiksi.
Tieteentekijöiden liiton raportin valossa uusi yliopistolaki vaikuttaakin tuoneen lähinnä stressiä ja epätasa-arvoa työelämään.
Jos kehitystä ei saada käännettyä, vaikuttaa se Puhakan mukaan myös suoraan tutkimuksen laatuun.
– Tutkijat eivät pysty keskittymään siihen, mitä varten he ovat. Onko järkeä siinä, että tutkijat käyttävät ison osan ajastaan rahoituksen hakemiseen?
uutiskirje 
