Maanantaina 20. päivä vietettiin kansainvälistä pakolaispäivää. Helsingissä Narinkkatorilla ohjelmassa oli niin teatteria kuin tervehdyksiäkin.
Väkeä vetivät paikalle myös iltapäivän musiikillisesta annista vastanneet Paleface ja Faso Kan.
Järjestöistä paikalla olivat Suomen Pakolaisapu, Pakolaisneuvonta, UNHCR ja Amnesty. Pakolaisavun ja Pakolaisneuvonnan yhteisellä ”keskustele maahanmuuttajan kanssa” -teltalla kävi kuhina kahvikuppien täyttyessä ja tyhjentyessä.
Turvapaikanhakijasta tullut kirosana
Pakolaisneuvonnan tiedottaja Reetta Helander törmää työssään pakolaisuutta koskeviin ennakkoluuloihin ja väärinkäsityksiin tuon tuostakin. Viime aikoina erityisesti turvapaikanhausta on hänen mukaansa puhuttu ohi aiheen.
– Työskentelemme paljon turvapaikanhakijoiden parissa ja täytyy sanoa, että se sana on kärsinyt inflaation. Turvapaikanhakija ei monelle enää tarkoita ihmistä, joka tarvitsee turvaa, vaan se on jotain lähtökohtaisesti epäilyttävää.
Pakolaiskeskuteluissa ovat puurot ja vellit usein suloisesti sekaisin. Turvapaikkajärjestelmän tarkoitus ei ole puuttua pakolaisuuden syihin vaan auttaa ihmistä viime hädän hetkellä. Pakolaisongelmaa ratkaistaan ensisijaisesti muiden mekanismien kautta. Nämä eivät sulje toisiaan pois.
Niin kauan, kun ongelmia on ratkaisematta, on myös turvapaikanhakijoita. Ihmisillä on useissa kansainvälisissä sopimuksissa turvattu oikeus paeta ja hakea suojelua. Suurin osa pakolaisista hakee sitä omasta maastaan tai naapurista.
Hallitusohjelmalle kiitoksia ja moitteita
Uuden hallitusohjelman pakolaisuutta koskevista kirjauksista Helanderilla on tarjota risuja ja ruusuja.
Hän kiittää ohjelmaa siitä, ettei kiintiöpakolaisten määrää lasketa, työllistymiseen luvataan lisää reusrsseja, yksin tulevien alaikäisten turvapaikanhakijoiden säilöönotto kielletään ja turvapaikanhakijalapset päästetään kouluun.
– Perustuslaissa on turvattu kaikkien Suomessa asuvien lasten oikeus koulunkäyntiin, mutta kunnat eivät ole halunneet sitä toteuttaa.
Sen sijaan kohdasta, jossa todetaan, että perheenyhdistämisten vaikutuksia tarkastellaan ja yhteinäistetään pohjoismaisen linjan mukaiseksi, hän on hieman huolestunut. Perheenyhdistämisiä kun on viime aikoina vaikeutettu jo entisestään.
Räsäselle pyyhkeitä syrjivistä puheista
Tuoretta sisäministeriä Päivi Räsästä Helander kritisoi ”kristityt turvapaikanhakijat ensin” -puheistaan.
– Aika ikävää kommentointia, koska ei vaikkapa muslimipakolainen ole vähemmän pakolainen kuin kristitty pakolainen. Suomi on aina auttanut kaikkein haavoittuvaisimmassa asemassa olevia. Sellaisia, jotka ovat esimerkiksi asuneet 10– 20 vuotta pakolaisleireillä. Tämä on hyvä linja, eikä sitä kannata lähteä muuttamaan.
Helander korostaa turvapaikanhakuprosessin olevan maassa erittäin tarkka.
– Suomesta ei ole helppo saada turvapaikkaa.
uutiskirje 
