Sähköinen potilasrekisteri on hillitön hanke

Kansallinen tietoarkisto, KanTa, näyttää paperilla hyvältä hankkeelta. Valtakunnallisen sähköisen arkiston on tarkoitus parantaa potilasturvallisuutta ja tietoturvaa.

KanTa-palveluilla halutaan mahdollistaa asiakastietojen ajantasaisuus ja saatavuus eri palvelupisteissä, kun kaikki potilastiedot ja reseptit löytyvät yhdestä järjestelmästä.

Palveluihin kuuluvat sähköinen potilastiedon arkisto (eArkisto), sähköinen resepti (eResepti), suostumuksenhallintapalvelu ja mahdollisuus katsoa omia terveystietojaan netissä.

Miljardi euroa voi mennä hyvin helposti.

Käytännössä hanke on osoittautunut arvioitua kinkkisemmäksi toteuttaa. Aikataulut ovat osoittautuneet tiukoiksi ja kustannusarviot niukoiksi.

Alunperin arkiston piti olla käytössä jo tämän vuoden huhtikuussa. Tällä hetkellä takarajaksi on sovittu 2015.

– Myöhästymiselle on monia tekijöitä, varmasti ainakin jonkinasteinen virhearvio. Merkittävin syy varmaan on se, että mukana on niin monia toimijoita, sanoo hallitusneuvos Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Tarkastusvirasto vaati ryhtiä

Terveydenhuollossa on käytössä paljon erilaisia tietojärjestelmiä, joista monet ovat vanhenevia. Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n mukaan kehittämiskohde on siksi hyvin valittu, mutta toteutus ontuu. Se perustuu yhä vuoden 1996 sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiastrategiaan.

VTV:n johtavan tuloksellisuustarkastajan Tomi Voutilaisen mukaan lainsäädäntö pitäisi uudistaa kokonaan.

– Lainsäädäntö on tiedonhallinnan osalta monimutkaista, säädöksiä on ainakin kymmenessä eri laissa. Tätä järjestelmää varten on luotu jo kaksi erillistä lakia. Siinä sitä on, kun lääkityksiä kirjataan.

Voutilaisen mielestä lakiviidakko pitäisi koota yhdeksi uudeksi laiksi. Hankkeen toteuttamistapa kokonaisuudessaan saa tarkastajalta kritiikkiä.

– Lähtökohta on se, että paperi on haluttu siirtää sähköiseen muotoon, eikä prosesseja ole mietitty ollenkaan.

VTV on kehottanut ministeriötä selkeyttämään hankkeidensa hallintaa. Se on myös kritisoinut hanketta epärealistisista aikatauluista, huonosta johdosta ja puutteellisesta valvonnasta.

Viime vuoden lopulla virasto arveli ministeriön rikkoneen perustuslakia jäsenehdokkaiden auditointivaatimuksien valmistelussa.

Tarkastuksissa ilmeni useita julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön ja valtionavustuslain vastaisia menettelyitä, joita nyt korjataan. Osaa menettelytavoista tutkii keskusrikospoliisi.

Takarajaksi asetettu 2015

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan tavoitteena on saada sähköinen resepti sekä julkisen että yksityisen puolen käyttöön huhtikuussa 2014. Sähköisiä reseptejä kirjoitetaan jo muun muassa Turussa ja Kotkassa.

Sähköisiin resepteihin siirtymisessä on Pekka Järvisen mukaan se hyöty, ettei potilaan tarvitse säilyttää reseptiään. Myös lääkehoidon kokonaisvaltainen suunnittelu helpottuu. Sähköisen reseptin toivotaan ehkäisevän myös väärinkäytöksiä.

Potilastietojen pitäisi olla arkistoituna sähköisesti viimeistään syyskuussa 2015. Arkiston testaus aloitetaan syksyllä Kuopiossa.

– Siellä on monenlaista järjestelmää käytössä, on aikamoinen homma saada ne järjestykseen, Järvinen toteaa.

Sairaaloiden ja terveyskeskusten omia arkistoja ei ole tarkoitus hävittää kansallisen järjestelmän rinnalta. Tietojärjestelmien pitää kuitenkin olla yhteensopivia Kelan ylläpitämän arkistointipalvelun kanssa.

Hankkeeseen osallistuu koko julkinen puoli ja ne yksityiset, jotka arkistoivat potilasasiakirjat sähköisesti. Järvisen mukaan julkisella puolella sähköinen järjestelmä on käytössä jo kattavasti, yksityisellä puolellakin paperiarkistoja käyttävät enää harvat.

Pelkästään paperilla olevan potilastiedon määrää Järvinen ei osaa arvioida, muttei usko sen olevan kovin suuri.

Rankasti eroavat kustannusarviot

Ministeriön alkuperäisen suunnitelman mukaan hankkeen piti maksaa 20 miljoonaa euroa. VTV on arvioinut käyttöönoton kustannuksiksi julkisella ja yksityisellä puolella yhteensä 400–500 miljoonaa.

– Sitä pimitetään, ei haluta tuoda aitoja kustannuksia esille. Miljardi euroa voi mennä hyvin helposti. Voi olla, ettei sekään riitä, jos sairaanhoitopiirit joutuvat hankkimaan kokonaan uusia tietojärjestelmiä, Tomi Voutilainen arvioi.

Sosiaali- ja terveysministeriö puolestaan on kommentoinut VTV:n arvion olevan reilusti yläkanttiin.

Erot arvioissa johtuvat ainakin siitä, että ministeriö laskee kustannuksiksi vain kansallisten palveluiden rakentamiskustannukset. Ne rahoitetaan valtion budjetista. Kenttä vastaa itse koulutuskuluista ja järjestelmiensä liittämisestä kansalliseen järjestelmään.

Käyttökustannukset katetaan käyttäjiltä perittävin maksuin. Pekka Järvisen mukaan tämän ei ainakaan julkisella puolella pitäisi tarkoittaa asiakaspalvelumaksujen nousua.

– Yksityiset voivat sisällyttää kustannukset maksuihinsa, julkisella puolella ei ole minkäänlaisia suunnitelmia asiakasmaksujen korottamiseksi.

Investoinnin on arvioitu maksavan itsensä takaisin vuonna 2017.

Tietoturva paranee tai sitten ei

Ministeriö on arvioinut hankkeen parantavan potilaan tietoturvaa, VTV siihen liittyvän useita tietosuojaongelmia.

– Tavoitteena on, että tietoturva parantuu. Yksi keskeinen tekijä on kontrolloida sitä, kuka pääsee katsomaan tietoja, Järvinen sanoo.

Tietojen katselu järjestelmästä vaatii henkilöllisyyden tunnistamisen. Järjestelmä vaatii teknisen varmennuksen myös siitä, että tietojen katselija on hoitosuhteessa potilaaseen.

Potilaan tulee antaa suostumus tietojen luovuttamiseksi yksiköstä toiseen. Kun lupa on annettu, ovat potilaan kaikki tiedot nähtävissä. Tietojensa luovuttamisen, kuten tietyn hoitoyksikön tai sairaalakäynnin näkymisen järjestelmässä, voi kuitenkin erikseen kieltää.

Potilaan kuoltua tietoja on säilytettävä 12 vuotta tai jos kuolinaikaa ei tiedetä, 120 vuotta syntymän jälkeen. Potilaslaki säätelee tietojen luovuttamista ihmisen kuoltua. Kuolleen henkilön tietoja voi anoa ja saada käyttöönsä vain perustellusta syystä, kuten omaan terveyteen tai oikeuksiin liittyvästä.

– Tällaisia voisivat olla esimerkiksi perinnöllisiä sairauksia koskevat tiedot. Tai perintöriitojen yhteydessä sen selvittäminen, onko menehtynyt ollut oikeustoimikelpoinen, Järvinen havainnollistaa.

Sosiaalihuollossa ollaan valmistelemassa terveydenhuollon mallia vastaavaa kokonaisuutta. Hanke on kuitenkin vasta lähtökuopissaan.

– Toivottavasti siinä maltti säilyy, Tomi Voutilainen evästää.