Libyan Misratan rannikkokaupunkia tulitettiin rypälepommeilla. New York Timesin sotatoimittaja C.J. Chiversin raportoi sitä tapahtuneen useana päivänä huhtikuun puolivälissä. Ihmisoikeusjärjestön Human Rights Watchin edustajat näkivät ainakin kolmen rypälepommin osuvan kaupungin asuinlähiöön. YK:n ihmisoikeusvaltuutetun Navi Pillayn mukaan yksi rypälepommeista osui vain kolmensadan metrin päähän sairaalasta.
Rypälepommit ovat umpimähkäinen ase, minkä takia niillä on toistuvasti rikottu Geneven sopimuksia. Tästä syystä ne kiellettiin kansainvälisellä Oslon sopimuksella joulukuussa 2008.
Libyan hallitus kiistää syytökset ja vaati todisteita. Meneillään on informaatiosodankäynnin taistelu.
Mikä on Patrian rooli?
Ihmisoikeusrikoksia selvittävä Human Rights Investigation -järjestö (HRI) on työskennellyt kuukausien ajan selvittääkseen kuka rypälepommit ampui. Valokuvien perusteella he ovat saaneet selville niiden olevan MAT-120 ammuksia. Niissä olleiden merkintöjen mukaan valmistaja on espanjalainen Instalaza. Yritys ja Espanjan hallitus eivät suostuneet kommentoimaan tapausta.
HRI:n tutkija Mark Metcalfe on kuullut huhun, jonka mukaan suomalaisella Patrialla olisi ollut samoihin aikoihin jotain tekemistä rypäleaseiden ja Instalazan kanssa. Metcalfe on tutkinut asiaa kuumeisesti ja pyytää käymään läpi Suomen myöntämiä puolustustarvikkeiden vientilupia.
Puolustusministeriö on saanut Patrialta ilmoitukset vienneistä ja tuonneista, mutta se ei voi sanoa mitään. Ei ilman Patrian lupaa, koska muuten saatettaisiin paljastaa liikesalaisuuksia.
Jarmo Pykälä on tutkinut Libyan rypäleammusten liikkeitä. Kansan Uutisten Viikkolehden perjantaina (12.8.) ilmestyneessä juttukokonaisuudessa hän kertoo, mitä on saanut selville.
lehti 